Sirkkatuhot uhkaavat yhä Itä-Afrikkaa, FAO uskoo tilanteen kuitenkin paranevan - Politiikka - Maaseudun Tulevaisuus
Politiikka

Sirkkatuhot uhkaavat yhä Itä-Afrikkaa, FAO uskoo tilanteen kuitenkin paranevan

Kulkusirkat aiheuttavat Itä-Afrikassa ja Lähi-idässä äärimmäisiä satovahinkoja jo toista vuotta. Onnistuneet torjuntatoimet näyttäisivät estävän sirkkojen liikkumisen Länsi-Afrikkaan.
Heta-Linnea Kovanen
Tilanne on tällä hetkellä pahin Keniassa, Somaliassa ja Etiopiassa.

Aavikkosirkkatilanne on edelleen hälyttävä monissa osissa Itä-Afrikkaa. YK:n ruoka- ja maatalousjärjestön FAO:n sirkkatutkan mukaan tilanne on vaarallisin Keniassa, Etiopiassa ja Somaliassa. Jemenissä ja Pakistanissa sirkat aiheuttavat vakavaa uhkaa.

Heinäsirkkaparvia liikkuu tällä hetkellä Kenian ja Ugandan rajalla, Jemenissä, Etiopiassa, Somaliassa, Pakistanissa ja Intiassa. Sirkkojen kesäkauden lisääntymistä on havainnoitu Sudanissa, Jemenissä, Intiassa ja Pakistanissa.

Kenian parvien arvioidaan muuttavan Etelä-Sudanin kautta Sudaniin. FAO:n mukaan sirkkaparvien muutto on kuitenkin aiempaa vähäisempää onnistuneiden torjuntatoimien ansiosta.

Sirkkaparvien torjuntatyöt ovat käynnissä useissa maissa. Esimerkiksi Etiopiassa toimet kohdistuvat keskenkasvuisiin sirkkoihin. Tavoitteena on estää uuden sukupolven syntyminen.

Intian ja Pakistanin rajalla sijaitsevalla Tharin aavikolla on ikääntymässä uusi sirkkasukupolvi. Runsaiden sateiden pelätään lisäävään sirkkojen lisääntymistä tulevina viikkoina. Lisääntymisiässä olevia sirkkoja on hävitetty monissa osissa Afrikkaa, Lähi-itää sekä Intiassa ja Pakistanissa.

Sirkkojen liikkeitä seuraavat FAO:n asiantuntijat olivat vielä kuukausi sitten huolissaan sirkkaparvien leviämisestä Länsi-Afrikkaan. Tämä uhka näyttäisi nyt väistyneen.

Vaeltavat aavikkosirkat ovat riivanneet Itä-Afrikkaa, Lähi-itää sekä Intiaa ja Pakistania loppukesästä 2019 alkaen. Vuonna 2018 tavallista voimakkaammat sateet loivat hyönteisille suotuisat lisääntymisolosuhteet. Loppuvuodesta 2018 syntyi kolme sirkkasukupolvea, jotka jäivät pitkälti huomaamatta.

Vuoden 2019 kevään ja kesän aikana sirkkaparvet jatkoivat nopeaa lisääntymistä epäonnistuneiden torjuntatoimien seurauksena. Viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa Itä-Afrikkaan levinneet sirkkaparvet ovat aiheuttaneet äärimmäisiä satovahinkoja.

Keniassa on havaittu sirkkaparvia, jotka ovat 40 kilometriä pitkiä ja 60 kilometriä leveitä. Jo yhden neliökilometrin kokoinen parvi voi syödä saman verran, kuin tarvittaisiin 35 000 ihmisen ruokkimiseen päivässä.

Arizonan yliopiston tutkija Rick Overson arvioi yhdysvaltalaisen NPR-radiokanavan haastattelussa, että sirkat voivat tuhota tieltään 50–80 prosenttia viljelykasveista. Edellisen kerran sirkat aiheuttivat tuhoa vuosina 2003–2005. Silloin satovahingot olivat liki 2,5 miljardia euroa.

Itä-Afrikkaa ja Lähi-itää riivaavat sirkat ovat valtava uhka ruokaturvalle. Parvet uhkaavat ruuansaantia jopa 10 prosentilta maailman väestöä, FAO arvioi. Sirkkojen riivaamia alueita on aiemmin koetellut kuivuus.

Lähi-idässä vastaavaa ei ole nähty sitten 1990-luvun. Keniassa sirkkatuhot ovat pahimmat 70 vuoteen. Vaeltavien sirkkaparvien ilmestymisen välillä voi kulua pitkiä aikoja. Parvien tullessa tilanteeseen yritetään vastata, mutta ennaltaehkäisy on monissa maissa liian vähäistä.

NPR-kanavan haastattelema FAO:n vanhempi sirkka-asiantuntija Keith Cressman suhtautui kuitenkin kesäkuun puolivälissä toiveikkaasti tilanteeseen. Järjestö oli tuolloin kerännyt noin 260 miljoonaa euroa käytettäväksi sirkkojen torjuntaan.

Tuhoja aiheuttavat hyönteiset ovat kulkusirkkoja. Se on yleisnimitys heinäsirkkojen ryhmälle, johon kuuluu toistakymmentä sirkkalajia. Tavallisesti kulkusirkat viihtyvät yksinään.

Kannan kasvaessa riittävän suureksi sirkoissa tapahtuu kuitenkin muutos, joka vaikuttaa niiden kokoon, ulkonäköön ja käytökseen. Tällöin sirkat alkavat parveilla.

Laumaeläimiksi muuttuneiden vaeltajasirkkojen kanta voi lisääntyä kaksikymmenkertaiseksi kolmen kuukauden välein. Sirkkaparvet voivat muodostua jopa kymmenistä miljardeista yksilöistä. Vaeltajasirkat osaavat lentää ja myötätuulessa ne voivat liikkua yli sata kilometriä vuorokaudessa.

Lue lisää

Tohmajärvelle myönnettiin poikkeuslupa valkoposkihanhien ampumiseen – "Viljelyvahinkojen estämiseen ei ole ollut osoitettavissa muuta ratkaisua"

Sadesyksy tulee Lähi-Tapiolan satovakuutuksen piiriin

Viljelijät ovat saaneet satovahinkojen korvauspäätöksiä: "Kyllä tämmöisistä tuotteista usko menee"

Siementuoja tuomittiin vahingonkorvauksiin viljelijöille aiheuttamistaan satovahingoista