Veronmaksajain Lehtinen kaipaa menoelvytyksen rinnalle veroelvytystä – ehdottaa kotitalousvähennykseen korotusta ja sille jatkoa - Politiikka - Maaseudun Tulevaisuus
Politiikka

Veronmaksajain Lehtinen kaipaa menoelvytyksen rinnalle veroelvytystä – ehdottaa kotitalousvähennykseen korotusta ja sille jatkoa

Kotitalousvähennyksen voisi Lehtisen mielestä palauttaa entiselle tasolleen 50 prosenttiin työkuluista, kun se nyt on 40 prosenttia.
Markku Vuorikari
Teemu lehtisen mukaan palkkaverotusta ei tulisi kiristää ensivuonna.

Palkkaverojen kehitys on asia, joka Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtajan Teemu Lehtinen mielestä on veronmaksajien kannalta kriittinen budjettiriihen lähestyessä.

”Meillä on nousupaineita sosiaalivakuutusmaksuihin, esimerkiksi työttömyysvakuutusmaksuihin. Samoin varmaan monissa kunnissa mietitään veroprosenttien korotuksia”, Lehtinen muistuttaa.

Kun on paineita kiristää verotusta, hänen mielestään pitää pyrkiä varmistamaan, ettei ainakaan palkkaverotus kiristyisi ensi vuonna.

”Se on ensisijainen hyvä tavoite. Mutta jos puhutaan työllistämisestä, tärkeä yksittäinen toimi olisi kotitalousvähennyksen korottaminen nykyisestä 2 250 eurosta 3 000 euroon jo tänä vuonna."

Lehtinen perustelee ehdotusta sillä, että jo syksyllä kodit voisivat teettää nykyistä enemmän koronakriisin vuoksi tekemättä jääneitä kotitaloustöitä.

Lehtisen mielestä hallituksen toimet ovat toistaiseksi olleet menotaloutta: erilaisia panostuksia ja lisärahan käyttöä esimerkiksi lisäbudjeteissa kevään mittaan.

”Menopuolen elvytystä on tehty paljon, ja se on oma juttunsa. Siihen on varmaan erityisiä perusteitakin näinä aikoina. Pelkästään siltarummuilla ei kuitenkaan selvitä, muutakin tarvitaan”, Lehtinen sanoo ja huomauttaa, että veroelvytystä ei ole tehty.

”Veroelvytyksessä kotitalousvähennys täsmätoimena olisi tosi hyvä, ja sitä voisi jatkaa vuodelle 2021 budjettiriihessä, jossa muutkin verot ovat esillä”, hän ehdottaa.

Ensi vaiheessa vähennyksen voisi Lehtisen mielestä palauttaa entiselle tasolleen 50 prosenttiin työkuluista, kun se nyt on 40 prosenttia, sekä korottaa enimmäismäärän myös ensi vuodelle 3 000 euroon.

Lehtinen ei täysin tyrmää valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) ehdotusta eläkeläisten verotuksen uudistamiseksi. Kun budjettiriihi on lähestymässä, veronmaksajilla ei Lehtisen mukaan ”aivan ensimmäisenä” kuitenkaan ole mielessä eläkkeiden verotus. Liitossa on asiaa laskettukin.

”Esimerkiksi jos 1 700 euroa kuukaudessa eläkettä saava ansaitsee vuodessa 12 000 euroa eli 1 000 euroa kuukaudessa, siitä jää jo nyt käteen 9 100 euroa. Tämä johtuu työtulovähennyksistä, eli esimerkkihenkilö saa palkka- tai yrittäjätulon vähennyksen ja eläkkeestä eläketulovähennyksen”, Lehtinen havainnollistaa.

Jos eläkkeellä olevia halutaan kannustaa työntekoon, vähennyksistä löytyy siihen Lehtisen mukaan keinoja ilman että koko tuloverojärjestelmää tarvitsee uudistaa.

Vanhasen ehdotus voisi hänen mukaansa aiheuttaa myös muita ongelmia järjestelmään. Esimerkiksi sen, että voisi tulla edulliseksi siirtyä varhain eläkkeelle, varmistaa eläkkeen verotus ja kuitenkin jatkaa työssä.

”Ymmärrän kyllä kannustamistarpeen. Eläkkeen päällekin kannattaa ansaita palkkaa. Kaikkia pitää kannustaa, myös nuoria pitää kannustaa työhön, eikä sosiaaliturvan varassa elämiseen mahdollisimman pitkälle.”

EU:n elvytyspaketti ei lyhyellä aikavälillä kansallisesti tarkoita Lehtisen mielestä verotuksellisesti mitään.

"Paketin vaikutus verotukseen on pidemmän aikavälin ongelma. Se tulee nimenomaan sitä kautta, jos EU:lle tulee uusia EU-veroja", hän arvioi.

Jos uusia EU-veroja tulisi, se olisi Lehtisen mielestä ensiaskel fiskaaliunionin ja liittovaltiokehityksen suuntaan.

Lue lisää

Kenestä tulee toimitusjohtaja Suomen Hippokselle?

Lantmännen Agrolle uusi toimitusjohtaja Avenalta

Viestilehtien toimitusjohtajaksi valittiin Anu Nissinen

Stora Enson toimitusjohtaja jättää yrityksen ensi vuonna