"Pienten kuntien johtajia ei arvosteta tarpeeksi" — Lauri Inna toimi kahdeksan vuoden aikana kolmessa kunnassa johtajana - Politiikka - Maaseudun Tulevaisuus
Politiikka

"Pienten kuntien johtajia ei arvosteta tarpeeksi" — Lauri Inna toimi kahdeksan vuoden aikana kolmessa kunnassa johtajana

Lauri Innan ehti kahdeksan vuoden aikana toimia kolmen eri kunnan johtajana.
Carolina Husu
Keskon Lounais-Suomen aluejohtaja Lauri Inna on kokenut kuntajohtaja. Keskolla hän on toiminut kohta kahden kuukauden ajan.

Keskon Lounais-Suomen aluejohtaja Lauri Inna, 41, seisoo konttorinsa edessä ja katselee sähköpostia puhelimesta.

Hänellä on muutaman kuukauden kokemus yrityksen johtopaikalla istumisesta, mutta vankempi kokemus hänellä on kuntajohtamisesta. Ensin hän toimi Punkalaitumen kunnanjohtajana. Sieltä hän siirtyi Hattulaan samoihin tehtäviin ja nyt Keskolle hän siirtyi Salon kaupunginjohtajan paikalta.

Kahdeksan vuotta, vuodet 2012–2020, ja kolme kuntaa. Kaikki kunnat ovat olleet erikokoisia ja erinäköisiä. Jokaisessa kunnassa on pitänyt ottaa haltuun suuri määrä uusia asioita lyhyessä ajassa, luoda uutta ja sitten Inna onkin jatkanut matkaansa.

Ovatko nämä paikat olleet vain merkintöjä ansioluetteloon vai miten Inna kokee asian?

”Vilpittömästi ajattelin, että olisin Salossa kaupunginjohtajana kaksi valtuustokautta. Ei tämä aikataulutus ole ollut mitenkään tietoinen valinta. Elämä on vienyt vain eteenpäin ja tarjonnut näitä paikkoja. Pitäisikö kuntajohtajan ensin viisi vuotta tutustua kuntaan ja sitten alkaa vasta tehdä jotain”, Inna kysäisee ja pohtii omaa polkuaan kuntajohtajana.

Hänen mukaansa kuntamaailma muuttui paljon hänen ollessa kuntajohtaja.

”Suuria muutoksia olivat kunta­strategia, joka tuli vuonna 2015 lakiin. Sen myötä strategiatyö muuttui monissa kunnissa. Lisäksi muita suuria muutoksia oli konsernirakenteen huomioon ottaminen ja numeroiden taustojen ymmärtämisen eli kuntien keskeisten tunnuslukujen valtakunnallinen haastava kehitys”, Inna luettelee.

Inna korostaa olevansa strategiaihminen ja menevänsä niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella strategia edellä. Yrityssektorillakin häntä viehätti strategia ja suoraviivaisuus, jolla asioita tehdään ja saadaan aikaiseksi.

”Se on osasyy myös viimeisimpään työpaikan muutokseen. Koen, että Keskolla on hyvin selkeä strategia, jonka mukaan etenemme.”

Inna nostaa esille kuntajohtamisesta myös kompastuskiviä, jotka saattavat saada johtajia vaihtamaan alaa tai yksityiselle puolelle.

”Pienten kuntien johtajia ei arvosteta tarpeeksi. He ovat todella moniosaajia. Kuntajohtajana pitää sitoutua asiaan täysillä ja tehdä sitä sydämellä. Työ antaa valtavasti ja on kunnon näköalapaikka, mutta se kyllä vie myös valtavasti. Minun tyylini on myös rohkea ja laitan itseni täysillä likoon, kaikkeen mitä teen.”

Kunnanjohtajien urahaaveista ja -etenemisestä puhuttaessa puhe kääntyy äkkiä mahdollisesti tulevaan työvoimapulaan.

”Hyville työntekijöille on aina kysyntää. Jos ei olisi töitä, pitäisi kysyä, että onko maailma valmis ja kaikki työt tehty?”

Millä kuntajohtajat sitten saadaan pidettyä julkisella sektorilla, jos yksityiselläkin puolella on töitä tarjolla tekijöille?

”Kaikkien aiemmin nostamieni asioiden lisäksi julkisen sektorin pitää pysyä mukana palkkakilpailussa. Osaavasta ja ammattitaitoisesta työvoimasta käydään kohta kovaa kamppailua. Onhan se jo tilastoissakin nähtävissä, että muutaman vuosikymmenen päästä jokaiselle Suomessa syntyvälle lapselle on valmiiksi tarjolla korkeakoulupaikka.”

Omasta urapolustaan Inna ei kanna huolta vaan on tyytyväinen tällä hetkellä työhönsä ja sen tuomiin haasteisiin.

”Keskon tekeminen on vakuuttanut minut. Tämä työpaikka tuntuu juuri sopivalta elämäntilanteeseeni.”

Lue lisää

Kuluttajille tarkoitetut kasvomaskit käyvät kaupaksi kuin vessapaperi keväällä – useissa Prismoissa ja Citymarketeissa tarjolla vain tyhjiä hyllyjä

Salolainen tehdas valmistaa aurinkopaneeleja ja vie niitä myös Aasiaan – "Meidän automaattilinjan henkilökustannukset on samat kuin kiinalaisten puoliautomaattitehtaan kustannukset"

Kesko takoi koronakeväänä ennätystuloksen

Maanviljelijä ja karjankasvattaja Asko Männistön mukaan lihan maku tulee suoraan luonnosta — "Liha on kuin viinit ja samppanjat. Maku riippuu siitä, missä päin ja millaisella ravinnolla eläin on kasvanut"