Uusilla koulutusohjelmilla vastataan alueiden osaajapulaan – "Koulutus on ratkaisevaa yritysten kasvulle ja maakuntien elinvoimalle" - Politiikka - Maaseudun Tulevaisuus
Politiikka

Uusilla koulutusohjelmilla vastataan alueiden osaajapulaan – "Koulutus on ratkaisevaa yritysten kasvulle ja maakuntien elinvoimalle"

Päätös uusien koulutuslinjojen perustamisesta yhdeksään maakuntakorkeakouluun pohjautuu Marinin hallituksen hallitusohjelman tavoitteisiin.
Petteri Kivimäki
Diplomi-insinöörejä aletaan kouluttaa Jyväskylän yliopistossa syksyllä 2021.

Jyväskylän yliopisto saa kokonaan uuden koulutusalan, kun diplomi-insinöörikoulutus käynnistyy syksyllä 2021.

Diplomi-insinöörikoulutus perustetaan Jyväskylään osana opetusministeriön laajempaa päätöstä, jossa maakunnissa sijaitseviin yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin perustetaan kokonaan uusia koulutuslinjoja.

"Ratkaisu on Jyväskylälle ja koko maakunnalle merkittävä ilon päivä. Pidän ehdottomasti positiivisena sitä, että muihinkin korkeakouluihin myönnettiin uusia koulutusvastuita", Jyväskylän yliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori Marja-Leena Laakso sanoo.

"Suomi on pudonnut korkeakoulutettujen osuudessa 41 prosentilla alle OECD-maiden keskiarvon, joka on 44 prosenttia väestöstä. Tavoitteena on nostaa koulutusaste 50 prosenttiin", Laakso kommentoi.

Diplomi-insinöörejä koulutetaan Suomessa tällä hetkellä Espoossa, Tampereella, Turussa, Oulussa ja Lahden–Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.

"Jyväskylään perustettava diplomi-insinöörien koulutusohjelma ei kilpaile jo olemassa olevien kanssa, vaan sillä on selkeä oma profiilinsa", Laakso kertoo.

Tyypillisesti diplomi-insinöörien koulutus painottuu voimakkaasti luonnontieteisiin, fysiikkaan ja kemiaan.

"Jyväskylän koulutusohjelmassa yhdistetään käsitteellis-loogista tieteellistä ajattelua, matemaattista osaamista, tietotekniikka- ja ohjelmointiosaamista sekä sovellusaloja. Keskeistä on, että hyödynnämme koulutuksessa yliopistollemme ominaista vahvaa ihmistieteiden osaamista", vararehtori toteaa.

Laakso korostaa, että tietotekniikka ja digitalisaatio on saapunut jäädäkseen ja sen merkitys korostuu kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.

"Koulutus-, terveys- ja hyvinvointialoilla kuten myös luovilla aloilla tarvitaan jatkuvasti enemmän tieto- ja viestintäteknistä ammattitaitoa ja ohjelmistoalan osaajia. Uusi koulutusohjelmamme vastaa näihin tarpeisiin."

Syksyllä 2021 Jyväskylän yliopistoon otetaan sisään 50 diplomi-insinööriksi kouluttautuvaa.

Kun koulutus pyörii täydellä teholla, on opiskelijoita koulutusohjelmassa yhteensä noin 250–300.

Vararehtori Laakso katsoo, että Jyväskylän uusi koulutusohjelma ja uudet koulutuspaikat lisäävät Keski-Suomen maakunnan vetovoimaa.

"Uusi koulutusohjelma mahdollistaa yliopistomme vahvuuksien entistä paremman hyödyntämisen ja vahvistaa entisestään informaatioteknologian tiedekuntaa. Se on myös ilman muuta vetovoimatekijä Jyväskylälle ja koko Keski-Suomelle", Laakso korostaa.

Tällä hetkellä 70 prosenttia Jyväskylässä opiskelevista lähtee muualle valmistumisensa jälkeen.

"Koulutuksen paremman työelämälähtöisyyden kautta entistä useampi voi rakentaa elämäänsä maakuntaan valmistuttuaan. Diplomi-insinöörien koulutuksella on merkitystä myös yritysten kasvuun, uusien yritysten ja innovaatioiden syntyyn sekä sitä kautta koko maakunnan elinvoimalle ja kasvulle.”

Keski-Suomessa useat yritykset kärsivät osaavan työvoiman pulasta.

"Meillä on paljon kasvuyrityksiä, joissa se pyrähdys nousuun kansainväliselle tasolle tarvitsisi kehittyneitä digitaalisia ratkaisuja. Tarvitaan ihmisiä, jotka ymmärtävät ohjelmointia ja tietotekniikan ydintä, mutta myös sovellusalaa."

Laakso kiittelee Keski-Suomen maakunnan eri toimijoiden yhteistuumaisuutta alueen edunvalvonnassa.

"Diplomi-insinöörien koulutus Jyväskylässä on ollut esillä ensi kerran jo 1990-luvulla. Erityisesti kauppakamari, maakunnan yrittäjät ja yrittäjäjärjestö, maakuntaliitto, ely-keskus sekä alueen kansanedustajat tekivät upeaa työtä yhteisen asian eteen."

"Suuri kiitos kuuluu myös tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososelle (kesk.), joka on kuullut maakuntia herkällä korvalla ja vei päätöksen läpi."

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun koulutusvastuuseen lisätään konetekniikka.

Kajaanin ammattikorkeakoululle lisätään sosionomi amk -tutkintonimikettä ja Karelia-ammattikorkeakoululle geronomi amk -tutkintonimikettä koskeva koulutusvastuu.

Lapin ammattikorkeakoulu aloittaa rakennusmestareiden kouluttamisen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu tieto- ja viestintätekniikan insinöörien kouluttamisen.

Jyväskylän yliopistolle lisätään tekniikan koulutusalalla tekniikan kandidaatin, diplomi-insinöörin, tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin koulutusvastuu.

Oulun yliopistolle lisätään psykologian koulutusalalla psykologian kandidaatin, psykologian maisterin, filosofian maisterin, psykologian lisensiaatin ja psykologian tohtorin koulutusvastuu.

Åbo Akademille lisätään lääketieteiden ja farmasian koulutusalalla proviisorin, farmasian lisensiaatin ja farmasian tohtorin koulutusvastuu. Itä-Suomen yliopistolle lisätään humanistisella koulutusalalla logopedian koulutusvastuu.

Ministeri Kosonen korostaa, että päätös uusien koulutuslinjojen perustamisesta yhdeksään maakuntakorkeakouluun pohjautuu Marinin hallituksen hallitusohjelman tavoitteisiin.

"Halutaan nostaa osaamistasoa ja toisaalta vastata osaajapulaan eri aloilla ja alueilla. Suomessa on niin alueellista tarvetta työvoimalle ja kuin alakohtaisiakin tarpeita", Kosonen toteaa.

Kososen mukaan yrityksillä kaikkialla Suomessa on osaajapulaa.

"Valtava osaavan työvoiman tarve on noussut esiin, liikkuipa sitten missä tahansa maakunnassa. Huutoon vastataan nyt uusilla koulutuslinjoilla."

Hanna Kososen mukaan koulutuspäätöksissä painaa myös aluepolitiikka.

"Hallitus ja keskusta tiedeministerin salkulla haluavat, että korkeakoulutus on saavutettavissa kaikille suomalaisille sitä katsomatta, missä päin Suomea he asuvat. Tarvitsemme kaikkia suomalaisia, jotta menestymme kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa."

Petteri Kivimäki
Jyväskylän yliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori Marja-Leena Laakso iloitsee uuden koulutuslinjan rantautumisesta Jyväskylään. "Se on ilman muuta vetovoimatekijä Jyväskylälle ja koko Keski-Suomelle", hän sanoo.
Lue lisää

Oma ja niiden muiden elintaso

Kokoomuslainen viljelijä hämmästeli Petteri Orpon sanavalintoja puoluekokouksessa: "Kyllähän se särähti omaan korvaan"

Kausittainen asuminen maaseudulla edellyttää aluepolitiikan vahvistumista

Tutkija: Aluesuunnittelussa ei huomioida maaseudun kausiasukkaita, mikä johtaa kaupunkien palvelujen ylimitoittamiseen ja liikaan karsimiseen maaseudulla