Suositut linnut pitivät Nuutajärven tehtaan pystyssä - Ihmiset & kulttuuri - Maaseudun Tulevaisuus
Politiikka

Suositut linnut pitivät Nuutajärven tehtaan pystyssä

Oiva Toikan lasiastiat viedään taas käsistä kirpputoreilla. Hänen suunnittelemiaan sarjoja ovat muun muassa Kastehelmi, Flora ja Pioni.
Jaana Kankaanpää
Oiva Toikan Pioni-sarja 1970-luvulta kuuluu Nuutajärven lasitehtaan myyntimenestyksiin.

Oiva Toikka syntyi vuonna 1931 Viipurin lähellä. Hänet tunnettiin vaatimattomana, lupsakkana, rehellisenä ja hienostelemattoman suomalaisena miehenä, jonka työt olivat piristävän poikkeavia.

Kun Kaj Franckin työt olivat ankaran yksinkertaisia ja edustivat puhdasta funktionalismia, samaan aikaan Oiva Toikka piirsi runsaita muotoja ja ylenpalttisia koristeita, joissa näkyi rikas kansanperinne. Erilaisuudestaan huolimatta Franck ja Toikka olivat keskenään ystäviä ja työskentelivät välillä yhteisessä työhuoneessakin.

Oiva Toikka kuoli viime vuoden keväällä 87-vuotiaana. Hän ennätti työskennellä Arabian taideosastolla, Marimekolla, Sodankylässä kuvaamataidon opettajana sekä toimia professorina lasi- ja keramiikkataiteen osastolla Tukholmassa. Suurimman osan elämästään hän kuitenkin työskenteli Nuutajärven tehtaalla.

Nuutajärvellä hänen työtapansa poikkesivat monen muun suunnittelijan työskentelystä. Hän teki kiinteästi yhteistyötä puhaltajan kanssa lasihytissä, eikä tyytynyt tarkkailijana seuraamaan lasiseinän takaa työn edistymistä.

Monta kertaa suunnitelmat muuttuivat jopa kesken puhaltamisen. Hänelle oli erityisen tärkeää se, että lasi löytää muotonsa luontevasti, ei pakottamalla.

Oiva Toikan tulo Nuutajärven tehtaalle osui tärkeään aikaan, sillä kotimainen lasitaide oli kansainvälisen menestyksensä alussa. Hänen uransa Nuutajärvellä alkoi varsinaisesti 1963. Heti seuraavana vuonna Nuutajärven tehdas otti tuotantoon 18:ta Toikan suunnittelemaa tuotetta, joiden joukossa oli vieläkin tuotannossa oleva Kastehelmi.

Vuonna 1966 suunniteltu Flora-sarja oli Toikan suuren suosion saanut astiasarja. Siinä on suurikokoisia tyyliteltyjä kasviaiheita. Se oli tuotannossa 1991 saakka, satunnaisesti sen jälkeenkin. Myöhemmin hän suunnitteli eläinkoristeisen Fauna-sarjan.

Pioni-sarjan Toikka suunnitteli 1975, energiakriisin aiheuttamina taloudellisesti vaikeina aikoina. Pionista tuli myyntimenestys ja se oli tuotannossa vuoteen 1999 saakka.

 

Sarjatuotantona valmistettavan lasin lisäksi Toikka suunnitteli myös taidelasia ja lasiveistoksia. Vuosikuutioista ensimmäinen julkaistiin 1977, ja niitä on ilmestynyt viime vuosiin saakka.

Parhaiten Toikka muistetaan värikkäistä ja ilmeikkäistä linnuistaan, joita löytyy monesta kodista. Hän aloitti lintusarjan jo 1970-luvulla suunnittelemalla Siepon 1971 ja Kaakkurin 1975.

Sarjatuotantoon linnut tulivat 1980-luvulla, jolloin niistä alettiin tehdä numeroituja sarjoja. Viimeisimmät linnut on suunniteltu 2000-luvulla.

Linnut ovat olleet suomalaisten keskuudessa niin suosittuja ja myytyjä, että niiden on sanottu pitävän vaikeina aikoina pystyssä koko Nuutajärven tehdasta. 

Nuutajärven lasitehdas toimi vuoteen 2014 saakka. Tällä hetkellä siellä toimii yksittäisiä taide- ja käyttölasivalmistajia sekä lasialan koulutusta.

Lasiesineet

  • Lasinen Krouvi-kolpakko oli suomalaisten ravintoloiden klassikko. Oiva Toikka suunnitteli sen 1973.
  • Se oli vuosi­kausia suosituin oluttuopin malli ennen kuin olutlasista tuli korkea ja kapea.
  • Oiva Toikan linnut ja linnunmunat ovat pitäneet hintansa nykyäänkin.
  • Signeeratuista ja virheettömistä linnuista ei edelleenkään kannata luopua pikkurahalla! Harvinaisemman linnun hinta kohoaa helposti yli tuhannen euron.
  • Nuutajärven lasitehdas on Suomen vanhin, se perustettiin 1793.
  • Tehtaalla aloitettiin puristelasin ja filigraanilasin valmistus jo 1800-luvun puolivälissä.
  • Wärtsilä osti 1950-luvulla Nuutajärven lasitehtaan sekä Arabian.
  • 1990-luvulla omistajaksi vaihtui Hackmann, jolloin myös Iittala oli samassa konsernissa.
  • Nuutajärven tuotantoa on myyty Iittala -nimellä vuodesta 1995.

Lue lisää

Keinutuoli oli talon arvoistuin – Isäntä ja emäntä menivät sen käyttäjinä lasten edelle

Liinavaatekaappi on emännän ylpeys

Tiedätkö, mistä tulee sanonta maitojunalla kotiin palaamisesta? – maitolaiturit ovat kadonneet rautatieasemilta, mutta eivät tienvarsilta

Arabian puhalluskuvioiset kahvikupit ovat pieniä, mutta henkivät nostalgiaa – keräilijöitä viehättävät erityisesti yksityiskohdat, joissa näkyy ihmisen jälki