Mustajärvi varoittaa: "EU-kriittisyyden jättäminen vain äärioikeistolle on vaarallista" - Politiikka - Maaseudun Tulevaisuus
Politiikka

Mustajärvi varoittaa: "EU-kriittisyyden jättäminen vain äärioikeistolle on vaarallista"

Vasemmistoliiton lappilainen kansanedustaja katsoo, että aluepoliittinen ajattelu on heikentynyt kaikissa Suomen puolueissa.
Jouni Porsanger
Kansanedustaja Markus Mustajärvi (vas.) esitteli Pelkosenniemen taistelun muistomerkkiä. Taistelu päättyi suomalaisten voittoon ja puna-armeijan perääntymiseen. "Minua häiritsee, että Suomessa oikeisto on ominut isänmaallisuuden itselleen, vaikka yhtä lailla vasemmistolaiset puolustivat Suomea talvi- ja jatkosodissa", Mustajärvi sanoo.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärvi Savukoskelta Itä-Lapista pitää huolestuttavana kehitystä, jossa EU-kriittisyys on Suomessa tällä hetkellä jäämässä vain äärioikeiston tontille.

”Viime viikkojen tapahtumien jälkeen olen sitä mieltä, että vasemmisto on kadottanut terveen EU-kritiikin. Se on surullista”, Mustajärvi toteaa.

Hän viittaa EU:ssa koronaviruksen takia luotuun hätärahoituspakettiin, jossa 750 miljardin euron elpymisvälineestä jaetaan jäsenmaille 390 miljardia euroa avustuksina ja 360 miljardia euroa lainana.

”En näe EU:ta rauhan liikkeenä enkä ympäristöliikkeenä, vaan se on Saksan ja Ranskan tapa valvoa omien yritystensä etua. EU on kapitalismin suojamuuri”, Mustajärvi sanoo.

Vuonna 1990 perustettu vasemmistoliitto vastusti alkuvuosinaan jyrkästi Suomen EU-jäsenyyttä.

Tuohon aikaan puolueessa vaikuttivat näkyvästi esimerkiksi Esko Seppänen ja Esko-Juhani Tennilä, jotka profiloituivat EU-kriittisinä ääninä.

”Kun sekin kisa sitten hävittiin, niin oikeastaan vasemmistoliitolle omimmat alueet ovat jääneet epämääräisiksi. On todella vaarallista jättää EU-kriittisyys vain äärioikeistolle”, vasemmistopoliitikko varoittaa.

Mustajärvi uskoo, että EU hajoaa lähivuosina.

”EU:ssa aloitettiin EKP:n toimesta kymmenen vuotta sitten aivan valtavan mittaluokan osto-ohjelmat. Jos luodaan rahaa, jolla ei ole mitään reaalista vastinetta, niin ei tarvitse olla iso talousosaaja, että näkee romahduksen olevan tulossa”, savukoskelainen ennakoi.

”Iso rysäys tulee ennemmin tai myöhemmin.”

Markus Mustajärven mukaan SKDL oli työn, perusturvan ja aluepolitiikan puolue.

Myös vasemmistoliitolla on edelleen huomattavaa kannatusta maan pohjoisosissa Kainuussa ja Lapissa, sekä myös paikoin Pohjois-Pohjanmaalla.

”Vanhaan SKDL:ään liittyvä aluepoliittinen ajattelu on heikentynyt koko ajan vasemmistoliitossa. Yliopistokaupunkien painoarvo kasvaa samassa suhteessa kun syrjäseutujen ääni vaimenee”, Mustajärvi kuvaa.

Toisaalta vastaava kehitys on tapahtunut Mustajärven mielestä muissakin puolueissa.

”Nykyään kaikissa Suomen puolueissa lasketaan, että valta ja voima otetaan etelästä suurista yliopistokaupungeista. Maaseutuvaalipiirit ovat jääneet sivurooliin.”

Ympäristöpolitiikassa vasemmistoliitto on Mustajärven mukaan onnistunut profiloitumaan.

Toisaalta siinäkin on tullut ylilyöntejä.

”Kun olen metsäopiston käynyt ennen yliopisto-opiskeluja ja ollut metsurina töissä, niin tiedän käytännön kokemuksesta hiilinieluista keskustellessa kertoa porukalle, että hyvin hoidettu metsä on parempi hiilinieluna kuin hoitamaton metsä. Ikävä kyllä se menee huonosti perille”, Mustajärvi harmittelee.

”Pelkkä sellainen asenne ei riitä, että ajatellaan olevamme pelastamassa maailma. Pitää uskaltaa laittaa omat ennakkokäsitykset testiin ja aidosti opiskella faktoja.”

Kiitosta hän antaa puolueelleen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden esillä pitämisestä ja köyhien ihmisten puolustamisesta.

Vasemmistoliiton ulko- ja turvallisuuspolitiikka sen sijaan on lappilaisen mielestä huonoissa kantimissa.

”Historiattomuus vaivaa kaikkien puolueiden toimijoita. Toivoisin syvällistä keskustelua sodan ja rauhan kysymyksistä.”

Lue lisää

"Tähän kysymykseen suomalaiset ansaitsevat vastauksen Jussi Halla-aholta" – SDP:n Lindtman ihmettelee perussuomalaisten kantaa

Kokoomuslainen viljelijä hämmästeli Petteri Orpon sanavalintoja puoluekokouksessa: "Kyllähän se särähti omaan korvaan"

Kausittainen asuminen maaseudulla edellyttää aluepolitiikan vahvistumista

Tutkija: Aluesuunnittelussa ei huomioida maaseudun kausiasukkaita, mikä johtaa kaupunkien palvelujen ylimitoittamiseen ja liikaan karsimiseen maaseudulla