Hävittäjiä myydään kansalle lippalakkien avulla – "Mehän nämä maksamme" - Politiikka - Maaseudun Tulevaisuus
Politiikka

Hävittäjiä myydään kansalle lippalakkien avulla – "Mehän nämä maksamme"

Suomi valitsee tulevan monitoimihävittäjän viidestä vaihtoehdosta ensi vuoden aikana. Valittavan koneen elinkaari ulottuu 2060-luvulle saakka.
Johannes Tervo
Hannu Käkelä (F-35 lippis päässä), Esa Reittu (Rafale) ja Jukka Ylihakala (Gripen) pohtivat Suomen seuraavaa hävittäjämallia. Selvää suosikkia ei vielä löytynyt.

Jos Suomen seuraava monitoimihävittäjä valittaisiin lippalakkien perusteella, valinta kohdistuisi yhdysvaltalaiseen F-35:een.

Jo heti Kauhavan Air Show’n portin jälkeen F-35:n osastolla on rivi markkinamiehiä jakamassa lippiksiä. ”Ole hyvä, sir.” ”Tästä lippis päähän.”

Sinisiä lippiksiä näyttää olevan suurin piirtein joka toisella kävijällä.

F-35:n valmistaja Lockheed Martin haluaa tosissaan suomalaisten sydämiin. Lippikseen on kirjailtu Suomen siniristilippu!

Kun amerikkalaisten ohi pääsee, huomaa muidenkin jakavan lippiksiä. Mutta ”ei konttikaupalla”, kuten erään hävittäjän osastolta kerrotaan.

Kaikilla hävittäjäehdokkailla on täällä Kauhavalla oma osastonsa. Kansa ei hävittäjää valitse, mutta valmistajat ovat täällä silti rakentamassa mielikuvia.

”Näin merkittävällä ja laajakantoisella hankkeella on oltava päättäjien ja kansan laaja tuki takanaan”, Puolustus­voimien strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen sanoo.

F-35:n hattu päässä koneita tarkkaillut Hannu Käkelä muistuttaa yhdestä tärkeästä syystä jakaa kansalle tietoa.

”Me ne maksetaan.”

Koneet maksetaan verovaroista, ja hallitus tekee lopullisen päätöksen.

Poliitikot ovat alttiita kansan mielipiteille. Jo nyt on kuulunut puheita, että päivittämällä vanhat Hornetit säästyisi rahaa koronan hallintaan. Kritiikki hanketta kohtaan kasvaa, kun ensi vuonna tehtävä päätös lähestyy.

Suurin osasto on ruotsalaisella Saabilla. Paikalla on täysmittainen lasikuitumalli, jossa on aito ohjaamo. Lisäksi kenttää hallitsee Saabin ilmavalvontakone, joita tarjous sisältää kaksi.

Lapset jonottavat ohjaimiin. Tekikö mieli painaa jotain nappia?

”Teki. Kaasu näytti tutulta”, Eemeli Koskela kommentoi ohjaamoa.

Joku yleisöstä kysyi, mitä ranskalaisen valmistajan Dassaultin koneen nimi Rafale tarkoittaa. Sana tarkoittaa puuskaa ja tuulenpuuskaa.

Konetta esittelevä ranskalainen myyntimies tekee kuitenkin kädellään konekivääriin viittaavia liikkeitä ja päryyttää samalla huuliaan.

Ja niin onkin, sanalla on kaksoismerkitys, ja se tarkoittaa myös nopeaa. Sanaa käytetään, kun puhutaan konetuli­aseesta.

Saab pitää Gripeniä Suomen metsiin hajautettuun puolustus­taktiikkaan sopivana. Gripen voi laskeutua 600 metrin mittaiselle ja 16 metriä leveälle maantiepätkälle.

Kone voidaan huoltaa vaihtamalla elementti kerrallaan. Siksi varusmiesmekaanikot voivat huoltaa koneen maastossa. Saabissa on muuten Volvon valmistama moottori. Se perustuu yhdysvaltalaisen GE:n moottoriin.

Lisäksi Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyö on lähentynyt. Mikä olisi sille komeampi sinetti kuin ruotsalainen Saab Suomen sinitaivasta vasten?

Toisaalta Suomi on myös hyvin lähellä Yhdysvaltojen johtamaa Natoa. Puolustustarvikkeiden yhteensopivuutta on valmisteltu vuosia.

Hankintapäätöksessä on kirjaus kansainvälisestä yhteensopivuudesta.

Ja aikamoinen on F-35:n kahdeksan tonnin aselasti. Valmistaja mainostaa sitä häivehävittäjänä. On aika houkutteleva ominaisuus, että kone ei näy vastustajan tutkassa.

Super Hornet on nyky-Hornetin seuraaja, ja sen sielunelämän tuntemisesta voi olla hyötyä.

Eurofighterin ostamalla Suomi pääsisi mukaan Euroopan suurimpaan puolustusjärjestelmäohjelmaan.

Hyviä puolia löytyy kaikista. Löytyy myös huonoja, F-35:tä pidetään kalliina, Saabia taistelussa kokemattomana ja Super Hornetia vanhana.

Yhden koneen hankintahinnoissa voi olla kymmenien miljoonien eroja, mutta tasoittuvatko kustannukset 30 vuoden elinkaarena aikana? Sekin pitäisi puntaroida.

Johannes Tervo
Saab toi Kauhavalle täysmittaisen kopion Gripen-hävittäjästä. Siivet voi irrottaa ja siten kone mahtuu kahteen konttiin. Ruotsalainen Kaj Bockerud esitteli konetta.

Vaikka tekniikka kehittyy nopeasti, hävittäjien elinkaari on kymmeniä vuosia.

Kaikkien aikojen tehokkaimpana hävittäjänä pidetään yhdysvaltalaisen Lockheed Martinin F-22 Raptoria. Sen valmistus lopetettiin vuonna 2010. Kappalehinta oli 400 miljoonaa euroa. 64 Raptoria olisi maksanut 25,6 miljardia euroa!

Kehitystyö on hidasta ja perusrakenne pysyvä. Vanhaan runkoon voi päivittää uutta tekniikkaa. Hävittäjäsuku­polven kehitystyö kestää noin 15 vuotta.

Nyt valittavan koneen elinkaari ulottuu 2060-luvulle.

”Hornetin suorituskyky on vielä suhteellisen hyvä, mutta se heikkenee”, operaatiopäällikkö ja Ilmavoimien eversti Juha-Pekka Keränen sanoi Puolustusvoimien Radio Kipinän podcastissa.

Venäjä on lähitulevaisuudessa ottamassa käyttöön uuden hävittäjämallin. Kyllähän se on myönnetty, että Suomessa tykin piiput osoittavat itään.

Johannes Tervo
Kuvan Rafale ja Gripen lensivät näytöksen Kauhavan Air Showssa.

Varsinaista sotakokemusta on kaikilla paitsi Gripenillä.

Mutta yksikään ei ole ollut sellaisessa tilanteessa, missä Suomi joutuisi niitä käyttämään. Vastassa olisi laivueittain nykyaikaisia hävittäjiä ja moderni ilmatorjunta.

Viime aikojen sodissa esimerkiksi Lähi-idässä hävittäjiä vastassa on ollut olemattomia ilmavoimia sekä heikkoja ilma­torjuntoja.

Vaikka todellista suorituskykyä on mahdoton arvioida, voi jonkinlainen mittari olla Keräsen arvio Kipinä-­podcastissa. Yksi suomalaishävittäjä vastaa kymmentä venäläishävittäjää.

Se kuulostaa aika paksulta. Keränen myönsikin Helsingin Sanomille, että arvio on tehty Suomelle myönteiseksi.

Pohjaa sille kuitenkin on, että oman alueen puolustamiseen riittää vähempi määrä koneita.

Puolustaja tuntee paremmin maaston ja sääolot. Lentomatkat ovat lyhyempiä, joten polttoaineen tilalle voi varustaa enemmän aseita. Puolustustaktiikkaa on ehditty hioa vuosikymmeniä.

Suomen ilmatorjunta hävittäjien tukena on myös merkittävästi nykysotia parempi.

Lisäksi Suomella on yksi merkittävä etu. Huono sää.

Pakkasella on ihan hyvä lentää, sillä sää on yleensä kirkas. Loppusyksyn ja alkutalven kosteus, pimeys ja pilvisyys ovat haastavia.

”Suuri ero muihin maihin on, että huonoa lentosäätä on paljon enemmän. Pitää osata toimia pilvessä”, Keränen sanoi Kipinä-podcastissa.

Keräsen puheet ovat myös osa puolustustaktiikkaa. Suomea seuraaville paljastetaan tietoja, joiden tarkoitus on kertoa puolustuskyvystä ja nostaa hyökkäyskynnystä, Helsingin Sanomat kirjoittaa.

Helmikuussa maavoimat kertoi Suomella olevan Euroopan toiseksi suurimmat maavoimat ja Euroopan suurin tykistö.

”Ruotsilla on 24 kenttätykkiä, Norjalla samoin 24. Meillä on tuhat”, kenraaliluutnantti Petri Hulkko sanoi.

Hävittäjähankkeen suurin tavoite onkin, ettei niitä jouduta koskaan käyttämään varsinaiseen tarkoitukseen.

Lippalakki ei välttämättä ole kannanotto suosikkihävittäjän puolesta.

Sitä mieltä ovat myös seinäjokelainen Jukka Ylihakala Gripen-hattu päässä, jyväskyläläinen Esa Reittu (Rafale) ja F-35-lippistä pitävä Käkelä.

”Ehkä amerikkalainen, niillä on eniten kenttäkokemusta. Ruotsalainen lienee halvempi. Vastakaupat ovat tärkeitä”, Ylihakala tuumii.

”Ruotsalaisten kanssa tehdään yhteistyötä. Samoista vehkeistä voisi olla hyötyä”, Käkelä puolestaan sanoo.

Reittukaan ei kallistu Rafalen puolelle.

Kustannukset kiinnostavat kaikkia kolmea.

”Korona-aikaan moni on sitä mieltä, että raha pitäisi käyttää johonkin muuhun”, Reittu sanoo.

Suomalaiset taitavat yksinkertaisesti pitää lippalakeista.

Ehdokkaista vain Saabilla ja Rafalella oli Kauhavalla lentonäytös.

Ranskalainen Rafale kieltämättä näytti taivaalla ketterältä. Katsomon ohilennon aikana avautui yhteys ohjaamoon ja sieltä kuului tervehdys selväksi suomeksi.

Lopussa kone laskeutui lähes pystysuoraan alas ja taittoi siitä suoraan loppuliukuun.

”Erinomainen homma. Mahtava lasku”, joku sanoi yleisöstä.

”Otetaanko me tuo. Eikö me oteta tuo”, toinen kommentoi ihastuneena.

Komea laskeutuminen taisi olla sittenkin kovempaa valuuttaa mielipiteisiin kuin lippalakit. Rafalen keltaisia lippiksiä oli ehkä kolmanneksi eniten.

Lue myös

Kymmenen miljardia euroa ei riitä 64 hävittäjään – nyt pohditaan, montako sillä rahalla saa

Hornetien käyttöiän jatkaminen ei ole mahdollista, hankejohtaja sanoo – 1,2 miljardin lisälasku viivästymisestä

Johannes Tervo
Amerikkalainen Alain R. Garcia kauppaa Boeingin Super Horneteja ja Growlereita. Super Hornet on monitoimi­hävittäjä ja Growler sen elektronisen sodankäynnin versio.

Viisi hävittäjäehdokasta

  • Suomen nykyiselle hävittäjälle F/A-18 Hornetille valitaan seuraajaksi joku näistä ehdokkaista:
  • Boeing F/A-18 Super Hornet ja Growler. Valmistusmaa Yhdysvallat.
  • Dassault Rafale. Ranska.
  • Eurofighter Typhoon. Britannian, Saksan, Italian ja Espanjan yhteishanke.
  • Lockheed Martin F-35. Yhdysvallat.
  • Saab Gripen. Ruotsi.
  • Suomen hallitus tekee valinnan vuoden 2021 aikana. Eduskunta päättää rahoituksesta.
  • Hävittäjähankintaa kutsutaan HX-hankkeeksi. Vastaavaa lyhennettä käytetään perinteisesti ilmavoimien lentokaluston korvaamishankkeissa. Ensimmäinen kirjain tulee korvattavasta koneesta, joka nyt on H niin kuin Hornet. Kirjain X on seuraajaehdokkaan tunnus.

Lue lisää

Kymmenen miljardia euroa ei riitä 64 hävittäjään – nyt pohditaan, montako sillä rahalla saa

Hävittäjähankinta kasvattaa puolustusmenoja 1,7 miljardilla eurolla

Keskisuomalainen: Hornetien lisävuodet jopa tuplasti luultua kalliimpia

Ilmavoimien suuressa harjoituksessa mukana lähes 30 Hornetia – lentomelua, yliäänipamauksia ja valoilmiöitä saattaa kuulua ja näkyä