Politiikka

EU:lta uusi ratkaisu maahanmuuttokiistaan: Jäsenmaat auttaisivat toisiaan turvapaikanhakijoiden palautuksissa

Uusi solidaarisuusmekanismi on pakollinen. Muita maita on autettava palautuksissa tai vastaanottamalla turvapaikanhakijoita.
Yara Nardi
Uuden esityksen tarkoitus on nopeuttaa turvapaikanhakuprosessia ja tehostaa palautuksia.

Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona uuden esityksensä maahanmuutosta.

Ratkaisua turvapaikanhakijoiden jakamiseen on yritetty saada aikaan vuoden 2015 maahanmuuttokriisistä lähtien. Toistaiseksi tulokset ovat olleet laihoja.

Pakolaisten tilanne on ollut jälleen esillä viime viikkoina, kun täynnä oleva Morian leiri tuhoutui tulipalossa Lesboksen saarella Kreikassa syyskuussa.

Uusilla lainsäädäntöaloitteilla yritetään nopeuttaa turvapaikanhakupäätöksiä ja helpottaa palautuksia.

Jatkossa kaikille EU:hun pyrkiville tehtäisiin pakollinen tarkastus. Käytännöt koskisivat niitä henkilöitä, joilla ei ole virallista lupaa saapua unionin alueelle.

Tulijoilta otetaan sormenjäljet, tarkastetaan henkilöllisyys ja terveydentila sekä tehdään turvallisuuskartoitus. Tämän tulisi kestää vain viisi päivää, jonka jälkeen hakija lähetetään tavalliseen tai nopeaan turvapaikanhakuprosessiin.

Jos henkilö tulee maasta, josta ei yleensä ole saanut turvapaikkaa, hän ohjautuu niin kutsuttuun rajamenettelyyn. Tämä kestäisi 12 viikkoa, ja se voitaisiin tehdä EU-maan rajalla tai jäsenmaissa.

Nopeutettu järjestely helpottaa palautuksia ja ehkäisee liian pitkiä odotusaikoja rajoilla, sisäasioista vastaava komissaari Ylva Johansson kertoo.

Moni tämän prosessin läpikäyneistä saattaa saada komission mukaan negatiivisen turvapaikkapäätöksen.

"Ne, joilla on oikeus jäädä ja työskennellä Euroopassa, saavat jäädä. Mutta ne joilla ei ole, heidän täytyy palata."

Komission mukaan viime vuonna Eurooppaan pyrkineistä vain noin kolmannes oli pakolaisia.

Jos turvapaikanhakijalla on suhteita tai aiempi linkki johonkin tiettyyn jäsenmaahan, kyseinen maa olisi jatkossa vastuullinen turvapaikkapäätöksen käsittelystä. Linkiksi lasketaan esimerkiksi perheenjäsen, työpaikka tai kielitaito.

Tämä korvaa komission vuonna 2016 esittämän Dublin-järjestelmän, jota on kritisoitu ankarasti. Sen mukaan turvapaikanhakija lähetettiin takaisin siihen maahan, johon hänet on rekisteröity ensimmäiseksi.

Järjestelmä on luonut painetta erityisesti eteläisiin EU-maihin, kuten Kreikkaan ja Italiaan.

Merkittävä uudistus komission esityksessä on kasvanut solidaarisuus. Jäsenmaiden on autettava toisiaan niin hätätilanteessa kuin normioloissakin.

Jäsenmaan on otettava vastaan turvapaikanhakijoita tai osallistuttava vastuunkantoon auttamalla toisia jäsenmaita palautuksissa.

"Solidaarisuus ei ole vapaaehtoista, vaan pakollista. Se tehdään joko sisäisten siirtojen kautta tai auttamalla muita maita palautuksissa", Johansson selventää.

Jos jonkun jäsenvaltion taakka kasvaisi liian suureksi tai päällä olisi kriisi, komissio tai tietty jäsenmaa voisi käynnistää solidaarisuusmekanismin. Se, minkä verran solidaarisuutta tulee osoittaa, määräytyy jakoavaimella maan koon ja bruttokansantuotteen perusteella.

Mikäli jäsenmaa ei suostuisi ottamaan vastaan kiintiön mukaista määrää turvapaikanhakijoita, myös tässä tilanteessa jäsenmaalla olisi mahdollisuus auttaa palautusten hoitamisessa. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi kotiutuslentojen rahoittamista.

Komission esityksen käsittely jatkuu EU-neuvostossa ja parlamentissa.

Lue myös: Sisäministeri Ohisalo: EU:n maahanmuuttopaketin vaikein kysymys toimivan vastuunjaon luominen

Lue lisää

Suomi on nyt erityisen vetovoimainen

Tutkimus: Kokoomuksen, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat myönteisimpiä työperäistä maahanmuuttoa kohtaan – näissä asioissa jako vasemmistoon ja oikeistoon hämärtyy

Perusopetuksen tulevaisuuteen uusia näkökulmia

Sisäministeri Ohisalo: EU:n maahanmuuttopaketin vaikein kysymys toimivan vastuunjaon luominen