Politiikka

EU:n perusarvot kunnossa Suomessa, kertoo tuore oikeusvaltioraportti – Saksa hakee kompromissia, jolla Unkarin ja Puolan huolestuttava suunta käännetään

Oikeuslaitoksen riippumattomuus on edelleen huolenaihe joissakin EU-maissa.
Chr.DOGAS / European Union
Unkarin pääministeri Viktor Orbán on sanonut, että maan hallitus ei ratifioi heinäkuussa sovittua elvytyssopimusta, jos oikeusvaltiokehityskirjaus on liian tiukka.

Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona raportin EU-maiden oikeusvaltiokehityksestä.

Suomessa kansalaisista 84 prosenttia ja yrityksistä 85 prosenttia pitää oikeuslaitoksen riippumattomuutta ”melko hyvänä tai erittäin hyvänä”. Luvut ovat pysyneet vakaina ja kansalaisten osalta jopa nousseet hieman vuodesta 2016.

Komission oikeusvaltioraportissa käsitellään neljää keskeistä seikkaa, joilla on vahva vaikutus oikeusvaltioon. Niitä ovat oikeuslaitos, korruptiontorjunta, tiedotusvälineiden moniarvoisuus ja vapaus sekä muut hallitusjärjestelmän osien keskinäiseen valvontaan liittyvät kysymykset.

Raportissa kerrotaan, että Suomessa on tehty uudistuksia, joilla vahvistetaan oikeuslaitoksen riippumattomuutta edelleen.

Useissa EU-maissa on jo kattava korruptiontorjuntastrategia, kun taas toiset valmistelevat tällaista strategiaa parhaillaan.

Raportin maakohtaisissa arvioinneissa todetaan, että Suomessa ei ole erillistä korruptiontorjuntavirastoa, vaan korruptiontorjunnasta vastaavat useat eri viranomaiset ja elimet yhdessä.

Komissio on ollut pitkään huolestunut EU-perusarvojen murenemisesta Unkarissa ja Puolassa.

Raportissa nousevat esiin Unkarin tuomioistuinten poliittiset virkanimitykset sekä huolestuttava media- ja korruptiokehitys. Puolassa tuomioistuimen riippuvuutta vaarantavat komission mukaan oikeusvaltiouudistukset.

Raportin mukaan EU:n tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden tilanne on pääosin hyvä. Joissakin maakohtaisissa arvioinneissa on kuitenkin havaittu tapauksia, joissa tiedotusvälineisiin kohdistuva poliittinen paine on herättänyt vakavaa huolta.

Suomessa ei maakohtaisen arvioinnin mukaan ole raportoitu toimittajiin kohdistuvasta fyysisestä uhkasta.

Oikeusvaltiokehityksen sitominen lainsäädäntöön on yksi EU-politiikan syksyn kuuma aihe.

EU:lla on käytössä niin kutsuttu artikla 7 -rikkomusmenettely, jossa äänestetään yksimielisyysperiaatteella. Unkari ja Puola ovat voineet käytännössä äänestää yhdessä rangaistuksia vastaan.

Suomi on toivonut tiukempaa lakikirjausta ja muutoksia äänestyskäytäntöihin.

EU:n puheenjohtajamaa Saksa toi pöytään uuden ehdotuksen oikeusvaltiomekanismista. Sen mukaan oikeusvaltioperiaatetta rikkovan maan tukien jäädyttämiseen tarvittaisiin määräenemmistö jäsenmaista. Aiemmin keskustelussa on ollut käänteinen määräenemmistö, eli enemmistön pitäisi vastustaa rangaistustoimenpiteitä.

"Myös oikeusvaltiorikkomuksen todentamisen rimaa korotettiin reippaasti, eikä aiempi yleinen puute oikeusvaltion toteutumisessa jäsenmaassa enää riittäisi. Toivottavasti Suomi pyrkii parantamaan tätä vesitettyä esitystä neuvoston neuvotteluissa", meppi Petri Sarvamaa (kok.) kommentoi Twitterissä.

Lue myös:

EU-parlamentti vaatii neuvostoa sopimaan oikeusvaltiokirjauksesta – Sarvamaa: "Jos oikeusvaltioasetuksesta ei voida sopia, niin sitten parlamentti ei hyväksy budjettia

EU:n oikeusvaltiopäätelmissä on useita tulkintoja – voisivatko Unkari ja Puola vieläkin vesittää varojen jäädytyksen?

Lue lisää

Taistelu oikeusvaltiosta

EU-parlamentti vaatii neuvostoa sopimaan oikeusvaltiokirjauksesta – Sarvamaa: "Jos oikeusvaltioasetuksesta ei voida sopia, niin sitten parlamentti ei hyväksy budjettia"

EU:n oikeusvaltiopäätelmissä on useita tulkintoja – voisivatko Unkari ja Puola vieläkin vesittää varojen jäädytyksen?

Suomalaiset mepit eivät sulata EU:n rahoitussopua mukisematta – "Budjettia piti modernisoida mutta nyt annettiin helposti periksi"