Politiikka

Aasian vapaakauppasopimus on historiallisen laaja - vaikutukset ehkä vaatimattomia

Kiina ja 14 muuta maata sopivat sunnuntaina uudesta alueellisesta talouskumppanuudesta, jossa on mukaan kolmannes maailman väestöstä ja taloudesta.
Vincent Chen
Hongkongin sataman kautta kulkee muun muassa sahatavaraa.

Aasian ja Tyynenmeren maat allekirjoittavat sunnuntaina yhden historian suurimmista vapaakauppasopimuksista. Viidentoista maan kauppa­sopimus kattaa kolmanneksen maailman väestöstä ja talouden tuotosta.

RCEP-sopimuksen (Regional Comprehensive Economic Partnership) yksityiskohtia ei ole kerrottu.

Alueelliseksi talouskumppanuudeksi ristitty sopimus on saanut kypsyä ilman suurta mielenkiintoa, vaikka siitä on neuvoteltu kahdeksan vuotta.

Analyytikoiden mukaan sopimus todennäköisesti vähentää edelleen Yhdysvaltojen vaikutusvaltaa alueella. Presidentti Donald Trump vetäytyi Trans-Tyynenmeren kumppanuudesta, joka on toinen laaja alueellinen kauppasopimus.

Mukana ovat Aasian talousjättiläiset Kiina, Japani ja Etelä-Korea sekä Australia ja Uusi-Seelanti sekä kymmenen ASEA-maata.

Intia jäi pois neuvottelusta jo vuosi sitten, minkä on arveltu johtuvan siitä, että maa haluaa suojata omaa tuotantoaan ja maataloutta.

Kiinan asema on vahvistunut Intian jäädessä pois, mikä on herättänyt huolta pienissä Aasian maissa.

Talouslehdissä arvioitiin tuoreeltaan, että kauppasopimus voi kasvattaa maailmantaloutta 180 miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä.

Kauppasopimuksen syntyminen on merkittävää siksi, että Kiinalla ei ole aiemmin ollut kauppasopimuksia Japanin ja Etelä-Korean kanssa. RCEP on itse asiassa ensimmäinen alueellinen kauppasopimus, jossa Kiina on mukana.

Vaikka kyse on valtavasta talousalueesta, vaikutukset lienevät vähäisiä Suomen elintarvike- ja metsäsektoreilla. Maataloustuotteet on RCEP-sopimuksesta ilmeisesti rajattu suurelta osin pois, brittilehti Financial Times arvioi sunnuntaina.

Australian neuvottelijat ovat kertoneet, että kauppa­sopimus on melko kunnianhimoton. Taloudelliset hyödyt ovat vaatimattomia ja niidenkin saaminen vie vuosia.

Kauppasopimus vaatii taakseen vähintään kuuden Kaakkois-Aasian maan ja kolmen muun RCEP-maan ratifioinnin tullakseen voimaan.

Kauppasopimuksella ei ole juuri vaikutusta Suomen elintarvikevientiin, johtaja Juha Ruippo MTK:sta arvelee.

Sopimuksen saaminen kasvattaa EU:ssa paineita jatkaa sopimusneuvotteluja Aasian suuntaan, Ruippo sanoo.

EU:lla on kahdenvälisiä sopimuksia monen nyt mukana olevan maan kanssa ja neuvottelut ovat menossa Australian ja Uuden-Seelannin kanssa.

Kauppasopimus on luonteeltaan taloudellinen, eikä se ilmeisesti sisällä EU:n korostamaa kestävää kehitystä ja Green Dealin kaltaisia sitoumuksia tai ILOn työntekijöiden oikeuksia, Ruippo toteaa.

RCEP:n vaikutuksia metsäteollisuuteen ei pysty esillä olleilla tiedoilla vielä arvioimaan, toteaa kauppapolitiikan päällikkö Eeva Korolainen Metsä­teollisuudesta.

Korolaisen mielestä eniten merkitystä on geopolitiikalla. Se sitoo yhteen Kiinan ja koko Kaakkois-Aasian talousalueen mukaan lukien Australian ja Japanin.

Hän pitää sopimuksen syntymistä myönteisenä kehityksenä kauppakiistojen värittämässä ajassa. Toisaalta se vahvistaa alueellistumista ja korostaa Aasian painoarvon kasvua taloudessa ja globaalissa johtajuudessa.

Lue lisää

Amerikan meiningissä on synkkä sointi

Kovatuloisin metsäjohtaja esti tulotietojensa julkaisun: UPM:n Pesonen ansaitsi viime vuonna 5,9 miljoonaa euroa

Puun käyttö kasvaa paperitehtaiden alhosta huolimatta – kartonkiset pitkospuut vievät kohti puutekstiilejä ja -muoveja

Pääministeri Sanna Marin lupaa elvytysrahaa biotalouden ratkaisuihin – "Sopeutuksista keskustellaan vasta, kun suhdannetilanne muuttuu"