Politiikka

Työmarkkinajärjestöt etsivät kuumeisesti ratkaisua eläkeputken kohtalosta ja muista työllisyyskeinoista – määräaika häämöttää jo reilun viikon päässä

Hallitus on kertonut linjaavansa itse tarvittavat toimet joulukuussa, jos järjestöt eivät tavoitteeseen pääse marraskuun loppuun mennessä.
LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Hallitus on kertonut linjaavansa itse tarvittavat toimet joulukuussa, jos järjestöt eivät pääse tavoitteeseen marraskuun loppuun mennessä.

Työmarkkinajärjestöillä on reilu viikko aikaa löytää ratkaisu eläkeputken kohtalosta ja muista keinoista, joilla yli 55-vuotiaiden työllisyyttä ja työmarkkina-asemaa voisi parantaa. Hallitus on kertonut linjaavansa itse tarvittavat toimet joulukuussa, jos järjestöt eivät tavoitteeseen pääse marraskuun loppuun mennessä.

Tavoitelistoja on karsittu, vaikutusarvioita tehty ja neuvottelutahti on kiihtynyt, mutta kalkkiviivoille asti mennee, neuvottelulähteistä arvioidaan. Toiveikkuutta on kuitenkin siitä, että ratkaisu määräajassa löytyisi.

Hallitus antoi syksyn budjettiriihessä järjestöjen tehtäväksi löytää tavat, joilla voidaan lisätä yli 55-vuotiaiden työllisyyttä vähintään 10 000 henkilöllä.

"Siihen on tarkoitus myös päästä", kerrotaan palkansaajapuolelta neuvottelulähteistä.

Käytännössä se on vaikeaa toteuttaa ilman niin sanotun eläkeputken poistamista tai ainakin muuttamista. Eläkeputkella tarkoitetaan työttömyysturvan lisäpäiviä, joiden turvin kuusikymppisenä työttömäksi joutuvat voivat saada ansiosidonnaista työttömyysturvaa eläkeikään saakka. Putkeen voi nyt päästä 62-vuotiaana.

Tutkimukset osoittavat, että eläkeputki vaikuttaa negatiivisesti työllisyyteen, koska se tavallaan kannustaa yrityksiä irtisanomaan iäkkäitä työntekijöitä.

Aiemmin valtiovarainministeriö arvioi, että pelkkä eläkeputken poistaminen toisi vaaditut 10 000 työllistä lisää, mutta arvio on neuvottelulähteiden mukaan kesken neuvottelujen alentunut. Luku ilmeisesti olisikin vähimmillään noin 7 000 työllistä, jos siinä ei oteta huomioon yhteiskunnan varoilla työllistettäviä.

Työnantajapuolella kannetaankin huolta siitä, että palkansaajapuoli ja myös maan hallitus tyytyisivät nyt tähän vähempään määrään ja lipsuisivat alkuperäisestä tavoitteesta.

Palkansaajapuolelle mieluisat täydentävät keinot liittyisivät muun muassa osaamiseen, työssä jaksamiseen ja muutosturvaan, joista myös odotetaan positiivisia laskelmia, mutta vasta pidemmällä aikavälillä.

Työantajapuolella katsotaan, että tavoitteeseen pääsy riippuu paljon siitä, millä rajauksilla ja reunaehdoilla putken poisto tehdään.

Palkansaajajärjestöt lähtevät siitä, että ikääntyneiden työttömien toimeentulo pitää jollakin tavalla järjestää, jos eläkeputki poistuu. Myös hallitus on edellyttänyt, että ratkaisun pitää sisältää tasapainottavia elementtejä.

Neuvotteluosapuolet ovat keskenään sopineet, että tässä vaiheessa sisällöistä ei kerrota julkisuuteen neuvottelurauhan säilymiseksi. Yhden neuvottelulähteen mukaan muista eläkeasioista kuin lisäpäivistä ei enää keskusteltaisi eli esimerkiksi osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ja vuorotteluvapaan poistamisesta. Muista lähteistä ei kuitenkaan vahvisteta tätä.

Lue lisää

PT:n ja Etlan johtajat yhtä mieltä: eläkeputki tulisi poistaa – toinen ryydittäisi poistoa työvoimaneuvonnalla, toinen houkuttelisi eläkeläisiä töihin

STTK:n Palola näkee erittäin vaikeaksi löytää vaihtoehtoja työttömyysputken poistamiselle – mutta riittääkö edes se työllisyystavoitteen saavuttamiseen?

Neuvottelut työllisyystavoitteesta jatkuvat – keinot 30 000 työllisen saamiseksi ovat näkyvissä

Valtiovarainministeriöltä odotettuja lääkkeitä työllisyyteen, mukana eläkeputken poistaminen ja ansiosidonnaisen porrastaminen