EU-maiden johtajat kokoontuvat loppuviikosta yhteisen pöydän ääreen Brysseliin puimaan EU:n budjettikiistaa. Suomesta kokoukseen osallistuu pääministeri Sanna Marin (sd.).
Keskusteluun nousee vireillä oleva kiista EU:n elvytyspaketista, seitsemän vuoden rahoituskehyksestä ja niihin liittyvästä oikeusvaltioperiaatteesta, josta on virkamieslähteiden mukaan saavutettu sopu keskiviikkona.
Unkari ja Puola estivät marraskuussa EU:n yli tuhannen miljardin euron monivuotisen budjetin ja 750 miljardin euron elpymispaketin etenemisen, koska ne vastustavat rahanjaon yhteyteen kytkettävää oikeusvaltiomekanismia.
EU-neuvoston puheenjohtajamaa Saksa on työskennellyt viime viikot tiiviisti yhteisen kompromissin löytämiseksi. Huhujen mukaan komissio olisi voinut edetä elpymisrahastossa ilman Puolaa ja Unkaria, mutta Puola ja Unkari ovat saamassa sekä budjetin että elvytyspaketin kautta merkittävän summan varoja.
Saksa on informoinut Suomea, että sopu on vihdoin syntynyt. Uudesta kompromissista keskustellaan vielä tänään keskiviikkona suurlähettiläiden kesken.
Sopimuksen yksityiskohdista ei ole toistaiseksi tarkempaa tietoa.
Oikeusvaltiomaininnalla pyritään ehkäisemään EU-rahojen väärinkäyttöä. Oikeusvaltioperiaate tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että jäsenmaiden vallan käytön on perustuttava lakiin ja että kansalaisten tulee voida haastaa niiden päätökset itsenäisissä tuomioistuimissa.
Suomelle periaatteeseen sitoutuminen on ollut asia, josta se ei ole halunnut joustaa. Samaa mieltä on ollut Euroopan parlamentti.
Parlamentin ja neuvoston alistavasti sopimassa kirjauksessa oikeusvaltiokytkennän käynnistämisestä päätettäisiin jäsenmaiden määräenemmistöllä.
Jos budjettikiistaa ei pystytä ratkaisemaan pian, monivuotisen budjetin uusia rahoitusohjelmia ei pystytä ottamaan käyttöön suunnitellusti ensi vuoden alussa.
Silloin esimerkiksi maatalouden tukien osalta käyttöön otettaisiin niin kutsuttu 1/12-menetelmä. Siinä rahankäyttöä katsottaisiin kuukausi kerrallaan tämän vuoden budjetin pohjalta niin kauan kuin sopu budjetista valmistuu.
Maatalouden siirtymäkauden asetuksen lisäksi myös elvytysrahoituksen valmistuminen lykkääntyisi pattitilanteessa entisestään.
Suomelle on luvassa elvytyksen kautta noin 200 miljoonaa euroa maaseudun kestävyyden kehittämiseen, digitalisaatioon sekä ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen.
Lue myös:
EU:n rahapaketin lopullisen hyväksymisen tiellä esteitä – Unkari ja Puola eivät antaneet tukeaan
