Suomalaisista vajaa kolmannes (31 %) kannattaa sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät siirretään kunnilta ja kuntayhtymiltä perustettaville uusille hyvinvointialueille (maakunnille), käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Vastustajia on kaksi viidestä (39 %) ja epätietoisia vajaa kolmannes (30 %).
Miehistä kaksi viidestä (38 %) kannattaa sote-uudistusta ja naisista vain neljännes (24 %). Naisista monella (37 %) ei ole kantaa asiaan.
"Eniten hallituksen sote-esitys saa kannatusta SDP:n (48 %) ja keskustan (56 %) tukijoiden parissa. Perussuomalaisten (56 %) ja kokoomuksen (49 %) kannattajien keskuudessa on paljon vastustavia näkemyksiä. Muiden puolueiden tukijoiden näkemykset polarisoituvat vahvemmin", Kunnallisalan kehittämissäätiö toteaa tiedotteessaan.
Kaksi viidestä kannattaa hyvinvointialueiden rahoituksen määräytymistä palveluiden tarpeen mukaan. Yleisesti soten ja sen rahoitusmallin hyväksyntä lisääntyy siirryttäessä Uudeltamaalta pohjoisemman Suomen suuntaan.
Lähes joka toinen arvioi sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden perustasolla heikkenevän (46 %). Miltei samansuuruinen joukko epäilee omien mahdollisuuksien saada yhdenvertaisia ja laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja huonontuvan (44 %). Kaksi viidestä pelkää, että hyvinvointi- ja terveyserot omassa maakunnassa verrattuna koko maahan heikkenevät (41 %). Lähes samansuuruinen joukko (41–44 %) uskoo, että sotepalvelujen saatavuuteen tai laatuun ei tule muutosta tai ne voivat parantua.
Tutkimuksen taustatiedot. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa marraskuussa 2020. Haastatteluja tehtiin yhteensä 4 516. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan 1,5 % suuntaansa.
