Politiikka

Politiikan vuotta ravistivat rikokset, ministeriero ja murhayritys – muistatko vielä nämä koronan varjoon jääneet kohut?

Kiistaa käytiin muun muassa EU-rahasta, sotesta ja työllisyydestä.
Kuvat: Kari Salonen, Sanne Katainen, Johannes Tervo / Kuvitus: Juho Leskinen
Monenkirjavat kohut koettelivat poliitikkoja koronavuoden aikana.

Tammikuussa vaikea työmarkkinakierros hallitsi politiikan ja talouden uutisointia. Alkuvuonna uutisiin nousi myös ulkoministerin Pekka Haaviston (vihr.) kuuleminen perustuslakivaliokunnassa.

Helmikuun lopulla julkisuuteen nousivat perussuomaisten nuorten toisen varapuheenjohtajan Toni Jalosen fasisti-kommentit. Muutamaa päivää myöhemmin nuorisojärjestön sääntöjä yritettiin muuttaa etnonationalistisiiven kuohitsemiseksi. Sääntömuutoksen kaatui, PS katkaisi välinsä nuorisojärjestöön ja perusti uuden.

Alkuvuodesta otsikoihin päätyi myös Anna Kontula (vas.) joka pidätettiin Israelin ja Gazan rajalla. Kontulan aktivismi tuomittiin aina Juutalaista Maailmanneuvostoa myöten.

Maaliskuun alussa koronakriisi nousi suurimmaksi uutisaiheeksi. Viruksen vuoksi turvauduttiin harvinaiseen valmiuslakiin. Yhteiskunta sulkeutui ja Uusimaa eristettiin muusta Suomesta.

Rajojen sulkeminen ympäri Eurooppaa synnytti Suomenkin maatiloille vakavan kausityövoimapulan. Samoihin aikoihin kohistiin myös Huoltovarmuuskeskuksen surkeasti epäonnistuneista maskikaupoista. Vappuun mennessä koronavirusepidemia näytti laantumisen merkkejä Suomessa. Euroopan tilanne piti kuitenkin kausityövoiman tarpeen vahvasti esillä.

Toukokuussa kohun silmään joutui elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.). Häntä arvosteltiin Business Finlandin koronatukien epäoikeudenmukaisena pidetystä jakautumisesta. Kuun lopulla politiikan ykkösaiheeksi nousi EU:n elpymispaketti, jota moni suomalainen piti huolestuttavana suuntana kohti unionin yhteistä velkaa.

Kesäkuun alussa Suomen Kuvalehti julkaisi tietoja valtiovarainministerin Katri Kulmunin (kesk.) saamasta esiintymisvalmennuksesta. Viikon mittaisen mediamyllyn päätteeksi Kulmuni ilmoitti eroavansa. Hänen paikalleen nousi entinen pääministeri Matti Vanhanen.

Kesän aikana suurin oppositiopuolue perussuomalaiset olivat otsikoissa Juha Mäenpään syytesuojan, Ano Turtiaisen twiittien ja Suomen Perusta -ajatuspajan naisvihamieliseksi kuvaillun kirjan vuoksi.

Heinäkuun loppupuolella koettiin koronavuoden synkimpiin kuulunut tapaus: perussuomalaisen paikallispoliitikon Pekka Katajan murhayritys. Runsasta kuukautta myöhemmin poliisi pidätti kaksi äärioikeistoon kuuluvaa miestä teosta epäiltynä.

Elokuussa kohun keskelle joutui vihreiden varapuheenjohtaja Fatim Diarra. Hän teki Helkaman kanssa kaupallisen yhteistyösopimuksen 3 000 euron sähköpolkupyörän markkinointitempauksesta. Elokuun politiikan kohtalonkysymykset pyörivät UPM:n Kaipolan tehtaan ja EU:n hätärahoituksen ympärillä. Kuun loppupuolella Sdp valitsi puheenjohtajakseen Sanna Marinin, joka oli toiminut pääministerinä Antti Rinteen erosta saakka.

Syyskuussa keskustan johtoon nousi Annika Saarikko. Eduskunnan syysistuntokauden alkua määritti budjettiriihi, jossa hallituksella oli kova työ sopia koronavuoden talousarviota. Esimerkiksi työllisyystavoite reivattiin aiemmasta 60 000:sta 80 000:een. Oppositio kommentoi tulevaa 11 miljardin velkaa ja 10,7 miljardin alajäämää "järkyttäväksi".

Lisäksi sote-uudistus puhutti eduskunnassa. Sitä arvosteltiin muun muassa aikataulusta, rahoituksesta ja tavasta jakaa maakunnat. Lokakuussa kohua herättivät poliisin voimankäyttö Elokapina-mielenosoituksessa ja Terapiakeskus Vastaamon tietomurto.

Marraskuun alussa eduskunnassa päätettiin oppivelvollisuuden pidentämisestä 18 ikävuoteen. Hallitus sai päänvaivakseen myös eläkeputken poiston, joka lisäisi työllisyyttä toivottua vähemmän. EU-politiikassa saavutettiin marraskuussa merkittävä sopu budjetin sitomisesta oikeusvaltioperiaatteeseen.

Loppusyksyn pahentunut koronatilanne pakotti rajoitustoimien kiristyksiin koko maassa. Huipennuksen politiikan vuosi sai samalla sävelellä kuin millä se alkoikin. Perustuslakivaliokunta arvioi ulkoministerin Pekka Haaviston rikkoneen virkavelvollisuuttaan siirtäessään konsulipäällikön Pasi Tuomisen toisiin tehtäviin al-Holin naisia ja lapsia koskevassa kiistassa.

Runsasta viikkoa myöhemmin Suomi kotiutti kuusi lasta ja kaksi aikuista naista Koillis-Syyrian leiriltä.

Lue lisää

Suomessa vallitsevat nyt poikkeusolot: "Jokainen voi vaikuttaa siihen, millaiseksi kevät ja kesä muodostuvat"

Keskustan Saarikko: "Kemin kaltaiset investoinnit ovat enemmän kuin tervetulleita, ja toivon totisesti, että kaikki hallituspuolueet ajattelevat näin"

Iltalehti: Ano Turtiaiselle potkut perussuomalaisista

Paasikiven oppi unohtui