Politiikka

2020 valmistui useita lakiuudistuksia: Metsitystuki, palomääräysten selkeytys, maatilojen yritystuki ja elintarvikemarkkinalaki

Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön mukaan koronan aiheuttamat poikkeusolot eivät viivästyttäneet lakihankkeita.
Kari Salonen
Alueellisesti merkittävä lakihanke oli porovahinkojen arvioimislautakunnan perustaminen ja porojen aiheuttamien vahinkojen arviointia ja riidanratkaisua koskevien säännösten uudistaminen.

Vuonna 2020 valmistui joitakin lakeja, jotka vaikuttavat maaseudun elinkeinoihin ja asukkaisiin. MT kysyi keskeisimpiä lakihankkeita ympäristöministeriöstä (YM), maa- ja metsätalousministeriöstä (MMM) sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitosta (MTK).

MMM:n hallinnoima maaseudun yritysten väliaikainen tuki jatkuu kesäkuulle. Tuen alaraja laskee 2 000 euroon ja ylärajaa nousee 80 000 euroon. Hakuaika alkaa 31.12. ja sitä myönnetään maatilojen yritystoimintaan sekä maataloustuotteita jalostaville mikroyrityksille välttämättömiin kuluihin.

Laki metsityksen määräaikaisesta tukemisesta tulee voimaan vuoden 2021 alusta. Tukea voi hakea metsäkeskuksesta maaliskuun alusta alkaen joutoalueiden, kuten käytöstä poistuneiden peltolohkojen ja turvetuotantoalueiden metsittämiseen.

Lisäksi kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki (kemera) sai jatkoaikaa vuoden 2023 loppuun.

Uudistunut elintarvikemarkkinalaki antaa kaupankäyntiin selkeät pelisäännöt ja tasapainottaa ruokajärjestelmän neuvotteluasemia.

Lain avulla voidaan puuttua entistä paremmin ruokajärjestelmässä esiintyviin epäterveisiin kauppatapoihin. Lain valvontaviranomaisena toimii elintarvikemarkkinavaltuutettu.

Rakennusten paloturvallisuusasetuksen muutos edistää palomääräysten materiaalineutraaliutta, pienentää rakentamiskustannuksia sekä selkeyttää määräysten tulkintaa. YM:n mukaan muutos helpottaa enintään kaksikerroksisten hirsi- tai muiden massiivipuuseinäisten rakennusten suunnittelua ja mahdollistaa näkyviin jäävät puupinnat rakennusten sisällä.

Myös kasvihuonekasvatus helpottuu. Laajojen kasvihuoneiden pinta-alaperusteista palo-osastointia ei jatkossa vaadita palokuormaltaan hyvin pienissä kasvihuoneissa.

Laki rakennusperinnön suojelemisesta muuttuu siten, että rakennuksen suojelua voi esittää yhä useampi, ja naapureita kuullaan entistä laajemmin suojelupäätöksissä. Jatkossa niistä voi valittaa hallinto-oikeuteen.

Ympäristönsuojelulaissa muuhun kuin eläinmäärään perustuvan turkistarhan eläinyksikkömäärään perustuva luparaja laskee 250:sta 100:aan.

Lakiin lisättiin laskentasääntö eri eläinlajeja tai eri-ikäisiä eläimiä sisältävien eläinsuojien ilmoituksenvaraisuuden määrittelyyn.

Alueellisesti merkittävä lakihanke oli porovahinkojen arvioimislautakunnan perustaminen ja porojen aiheuttamien vahinkojen arviointia ja riidanratkaisua koskevien säännösten uudistaminen. Riidanratkaisu siirtyy käräjäoikeuksiin.

Ministeriöiden mukaan koronavuosi ei viivästyttänyt lakihankkeita.

Päivitetty laki biopolttoaineiden kestävyyskriteereistä tulee voimaan vuoden vaihteessa. Sillä varmistetaan, että bioenergian lisääntyvä käyttö EU:ssa tuottaa merkittäviä päästövähennyksiä.

Energia-asiantuntija Anssi Kainulainen MTK:sta kertoo, että suomalaisiin maanomistajiin kriteerit eivät juuri vaikuta: "Metsänomistajien Suomessa tuottama puu on kestävää ja siten markkinakelpoista kaikissa Euroopan maissa jatkossakin."

Kestävyyskriteerejä ei tarvitse huomioida poltettaessa puuta alle 20 megawatin laitoksissa, maatiloilla tai kotitalouksissa.

Lue lisää

"Tarvittaisiin hirvittävästi lisää metsureita" – nykyinen työvoima ei riitä hoitamaan taimikoita kasvukuntoon

Korpi-Pauli hallitsee palvauksen salat – ”Isä sanoi, että kun sinä poika palvaat, niin pystyt valkealle lakanalle nakkaamaan palvilihat, niin siihen ei noki tartu"

Ensi vuoden lakiuudistukset tehostavat jätteiden kierrätystä sekä luonnon ja eläinten suojelua – "Maankäyttö- ja rakennuslaki tulee lausunnolle maaliskuussa, jolloin maanomistajien on syytä ottaa asioista selvää"

Metsitystuen haku avautuu maaliskuussa, sopivia kohteita ovat peltoheitot ja turvetuotannosta vapautuneet suopohjat