Politiikka

"Suomi voi olla sijaiskärsijä" – Riita EU:n kanssa voi kiihdyttää Venäjän jo aloittamia valmisteluja puunviennin rajoituksista

Puun viennin tukkiminen Kiinaan on Venäjän päätavoite oman teollisuuden suojaamiseksi. Samat vientirajoitukset koskevat Suomeakin.
Kuvat: Johannes Tervo, Sanne Katainen, Vasily Maximov / EU, Jukka Pasonen / Kuvitus: Juho Leskinen
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov (keskellä) ja EU:n ulkopoliittinen edustaja Josep Borrel (oikealla) tapasivat viime viikolla. Lavrov syytti EU:ta epäluotettavaksi kumppaniksi. Suomen ulkoministeri Pekka Haaviston vierailu sujui sävyisämmissä merkeissä.

Venäjän ja EU:n suhde heikkeni viime viikolla niin paljon, että EU:ssa on virinnyt aikomus lisätä pakotteita Venäjää vastaan.

Pakotteilla tuskin on suoria vaikutuksia kaupankäyntiin, mutta ne voivat kiihdyttää jo alkanutta kehitystä, arvioi Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Kari Liuhto.

Suomeen vaikutusta voisi olla puukaupan rajoituksilla. Venäjä on alkanut valmistella puun viennin rajoituksia jo viime vuonna.

MT kirjoitti lokakuussa, että rajoitus koskisi runsasta kymmentä prosenttia vuonna 2019 Venäjältä tuotua puuta.

Venäjän tarkoituksena on suojella omaa metsäteollisuutta. Venäjä on toiminut vastaavasti muillakin toimialoilla, muun muassa maataloudessa.

"Venäjä haluaa kahlehtia vientiä Kiinan suuntaan, mutta Suomi voi olla sijaiskärsijänä. Suunnitelmia on pöydällä ja ne ovat osittain Navalnyin ulkopuolella. Mutta jos poliittinen tilanne kärjistyy, voi olla, että niitä kiirehditään ja saadaan lisäpainetta länsimaille", Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori sanoo.

Talouselämän haastatteleman Metsäteollisuuden Venäjä-asioiden päällikkö Juha Palokankaan mukaan puukauppa on sujunut Venäjän kanssa viime vuonna hyvin.

Teollisuuden käyttämästä raakapuusta noin 10 prosenttia tulee Venäjältä. Suomi voi hyötyä siitä, että tänne tuodaan pääasiassa koivukuitupuuta, jolla ei ole Venäjällä juurikaan käyttöä.

Pakoteajatusten taustalla ovat EU:n ja Venäjän erimielisyydet esimerkiksi oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin kohtelusta.

Viime viikolla EU:n ulkopoliittinen edustaja Josep Borrell tapasi Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin ja lopputuloksena Venäjän ja EU:n suhde vaipui aallon pohjaan.

Maanantaina Lavrov tapasi ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.).

"Haavisto suoriutui erittäin hienosti. Suomea kohdeltiin paljon kiltimmin kuin EU:ta. Jotenkin tuntuu, että Venäjä ei halua menettää Suomea. Suomi on ainoita maita, joiden kautta normaali dialogia käydään", Liuhto arvioi.

Haaviston ja Lavrovin keskustelussa kaupankäynti ei ollut asialistan kärjessä. Vuori arvioi kuitenkin yritysten Venäjä-riskin kasvaneen.

"Kun jännitteet lisääntyvät, talouspuoli on se jolla koitetaan toista satuttaa. Venäjälle jääneet yritykset ovat pyrkineet vahvistamaan paikallista läsnäoloa", Vuori sanoo.

Lisäksi ruplan arvo on laskenut ja talouskasvu hidastunut.

Pakotteiden suora vaikutus Venäjän kauppaan on noin viisi prosenttia, Vuori arvioi.

Vuori ja Liuhto ovat samaa mieltä siitä, että suomalaisten yritysten kannattaa säilyttää keskusteluyhteys.

"Jos asiat muuttuvat myönteisempään suuntaan, ei ole ole pelattu itseämme ulos", Vuori muistuttaa.

Liuhdon mukaan esimerkiksi matkailu on hyvä asia.

"Siitä tulee aika paljon rahaa Suomeen ja samalla Venäjä näkee, etteivät pakotteet kohdistu kansalaisiin."

Moni suomalaisyritys on kuitenkin jo vetäytynyt Venäjältä. Viimeisin esimerkki on maanantailta, kun Atria ilmoitti myyvänsä kaksi tehdasta sieltä.

Suomalaisyrityksistä Fortum on edelleen syvällä Venäjällä.

Liuhto miettii, että nykyisin geopolitiikka on kauppapolitiikkaa tärkeämpää Venäjälle.

"Ukraina oli 2014 neljänneksi suurin tuontivaltio Venäjälle. Siitä huolimatta Venäjä oli valmis estämään Ukrainan länsi-integraation", Liuhto sanoo.

Lue myös:

Haavisto nosti Navalnyin esiin heti Lavrov-tapaamisen aluksi Pietarissa

Venäjän ulkoministeri Lavrov: Venäjä on valmis katkaisemaan välinsä Euroopan unioniin, jos taloutta uhataan pakottein

Putinin vientikielto kattaa runsaan 10 prosenttia puun tuonnista Venäjältä Suomeen – hakkeen tuonti on jatkumassa, koska se luokitellaan jalosteeksi

Atria suunnittelee koko tuotantonsa siirtämistä Malmöstä Ruotsin Sköllerstaan ja myy venäläisen tytäryhtiönsä

Lue lisää

Syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen ulkoministeri Pekka Haaviston liikennekäyttäytymisasiassa – ministeri välttyy rikossyytteeltä

Paasikiven oppi unohtui

EU-maat antoivat poliittisen tuen Venäjän pakotteille – kohteiden nimet ja lukumäärät ovat vielä auki

Uusia Venäjä-pakotteita luvassa – Venäjän ja EU:n suhteet aallonpohjassa