Politiikka

Maria Ohisalo rukkaisi tukijärjestelmää niin, että maanviljelijät ja metsänomistajat saisivat rahaa hiilensidonnasta – "Kaatamaton metsä on itsessään arvokas"

Nimikkopoliisi joka koulussa lisäisi lasten ja nuorten luottamusta viranomaisiin, sisäministeri ehdottaa.
Jarno Mela
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) ehdottaa, että jokaiseen kouluun pitäisi saada oma nimikkopoliisi. Tietty poliisi kävisi säännöllisesti koulussa ja tutustuisi samalla alueella asuviin lapsiin ja nuoriin.

Sisäministeri Maria Ohisalon mukaan ilmastonmuutoksen vastaiset toimet tarjoavat paljon mahdollisuuksia maataloudelle ja maaseudulle. Vihreiden puheenjohtaja kehottaa maatalousyrittäjiä tarttumaan tilaisuuteen.

Vihreät rukkaisivat tukijärjestelmää niin, että maanviljelijät ja metsänomistajat saisivat rahaa hiilensidonnasta. Ohisalo tukisi esimerkiksi metsänomistajaa, joka kasvattaa kunnon tukkipuuta jatkuvan kasvatuksen menetelmällä.

"Luonnon monimuotoisuudelle on asetettava hinta. Kaatamaton metsä on itsessään arvokas, joten voisiko se näkyä euroina metsäomistajalle."

Maataloustukien painopistettä Ohisalo siirtäisi lihan- ja maidontuotannosta kasvisproteiinien tuotantoon.

Ministeri kutsuu kasvisruokaa megatrendiksi, jolla on kysyntää varsinkin suurissa kaupungeissa ympäri maailmaa. Se avaa suomalaisille maataloustuotteille hienoja mahdollisuuksia vientiin.

Ohisalo ottaa esimerkiksi kotimaiset innovaatiot, kuten Härkiksen ja Nyhtökauran.

"Visiossamme suomalainen ruuantuotanto olisi maailman puhtainta, eettisintä ja ekologisinta. Vihreille on myös tärkeää, että viljelijät voivat hyvin, ja heillä on mahdollisuus kehittää jatkuvasti osaamistaan."

Ohisalo kiittelee esimerkiksi Baltic Sea Action Groupin (BSAG) ja Reaktorin helmikuussa aloittamaa Uudistavan viljelyn maksutonta verkkokurssia.

Ohisalo siirtäisi maataloustukien painopistettä lihan- ja maidontuotannosta kasvisproteiinien tuotantoon. Tukijärjestelmän remontti pitäisi hänen mukaansa tehdä pitkällä aikavälillä, jotta isoja investointeja tehneet tuottajat eivät joudu hankaluuksiin.

"Poliitikkojen tehtävä on tukea näitä ihmisiä muutoksessa. Nyt on puhuttu paljon turvetuotannosta ja moni yrittäjä on investoinut koneisiin. Onko sitä samaa konetta mahdollista käyttää esimerkiksi soiden ennallistamistöissä tai muussa maankäytössä", hän esittää.

Voidaanko Pohjois- ja Itä-Suomessa realistisesti siirtyä lypsykarjataloudesta kasvinviljelyyn? Ohisalon mielestä maailmalla on hyviä esimerkkejä siitä, kuinka reilu ja oikeudenmukainen siirtymä tehdään.

"Kun Espanjassa hiilikaivokset päätettiin sulkea, hallitus, ammattiliitot ja kaivosteollisuuden etujärjestö loivat yhteisen ohjelman siirtymän toteuttamisesta siten että kukaan ei jää sivuun."

Ohisalo näkee maataloudessa monia uusia mahdollisuuksia. Hän selvittäisi esimerkiksi erilaisten hiilensidontakeinojen entistä parempaa hyödyntämistä biohiilestä nurmiviljelyyn.

MT uutisoi aiemmin, että rikollisjärjestöt siirtävät toimintojansa maaseudulle. Sisäministerin mukaan hallitus on lisännyt poliisien määrää erityisesti syrjäseuduilla, mikä on yksi lääke ongelmaan. Kahden viimeisen vuoden aikana harvaan asutuilla alueilla toimivien poliisien määrää on kasvatettu yli 60 henkilötyövuodella.

Ihmisten luottamus paikallisiin viranomaisiin on aivan keskeistä, kun on kyse järjestäytyneestä rikollisuudesta, Ohisalo painottaa.

"Esimerkiksi rajaseudulla ihmiset ilmoittavat aika hyvin poikkeavista tilanteista suoraan viranomaisille, koska poliisit ja rajavartijat tunnetaan usein nimeltä ja naamalta."

Ohisalo ehdottaa, että jokaiseen kouluun pitäisi saada oma nimikkopoliisi. Tietty poliisi kävisi säännöllisesti koulussa ja tutustuisi samalla alueella asuviin lapsiin ja nuoriin.

"Ihmiset oppisivat tuntemaan lapsuudesta lähtien ainakin yhden poliisin lähiympäristössään, mikä lisäisi vähitellen luottamusta viranomaisiin."

Ohisalon mukaan tietoa järjestäytyneestä rikollisuudesta saadaan sitä enemmän, mitä tiiviimmin keskusrikospoliisin ja paikallispoliisin keskusteluyhteys toimii. KRP:n on puolestaan saatava kansainvälisten rikollisliigojen liikkeistä aukotonta informaatiota Europolilta.

Millä tavalla Suomeen saadaan lisää ulkomaalaista työvoimaa, hoidetaan kansainväliset humanitääriset velvoitteet, mutta samalla minimoidaan maahanmuuton mahdolliset turvallisuusuhat?

Ohisalo huomauttaa, että vain alle 10 prosenttia Suomeen tulevasta muuttoliikkeestä on humanitääristä maahanmuuttoa. Pääasiassa muuttoliike on työperäistä.

"Mitä vähemmän Suomessa on ihmisiä, jotka jäävät yhteiskunnan ulkopuolelle, sitä turvallisempaa meillä on. Ratkaisu siihen ei löydy vain tästä sisäministeriön talosta ja sektorin 15 000 viranomaisesta."

Sisäministeri kiinnittäisi ihan kaikkien ihmisten kohdalla erityisesti huomiota koulutukseen ja sosiaaliturvaan, ylipäätänsä hyvinvointivaltion kantaviin peruspilareihin.

Valtiovarainministeriön raportin perusteella Suomi on jäänyt talouskasvussa jälkeen muista Pohjoismaista vähäisemmän työperäisen maahanmuuton vuoksi.

Julkisen talouden kestävyysvaje on korkeimmillaan 2030-luvulle tultaessa, ja työperäisen maahanmuuton lisääminen onkin vihreiden yksi keino edistää työllisyysasteen nostoa.

Ohisalo kannustaa katsomaan esimerkkejä kansantalouksista ympäri maailman.

"Erityisesti Yhdysvallat olisi hyvin erilainen ja kehittymättömämpi kansantalous ilman työperäistä maahanmuuttoa."

Lue lisää: "Ilmaa puhdistava tapaaminen": Vihreiden Ohisalo ja keskustan Saarikko keskustelivat yhteistyöstä Haavisto- ja turve-erimielisyyksien jälkeen

Lue lisää

Ensin töihin suomalaiset

Sisäministeri Maria Ohisalo haaveili lapsena poliisin ammatista – "Ensimmäinen ajatukseni ministerisalkusta oli, että sosiaalipolitiikka on parasta turvallisuuspolitiikkaa"

"Ilmaa puhdistava tapaaminen": Vihreiden Ohisalo ja keskustan Saarikko keskustelivat yhteistyöstä Haavisto- ja turve-erimielisyyksien jälkeen

Vihreiden Keränen twiittaa kuntavaalien tavoitteista: "Vartin kunta ei ole kampanjan pääpointti"