Politiikka

Avena tekisi uuden sadon viljakaupat jo keväällä – vain harva viljelijä tarttuu tarjoukseen

Matalien katteiden viljakauppa on vaikea taiteenlaji välittäjällekin, sanoo Apetitin viljakaupasta ja öljykasvituotteista vastaava Tero Heikkinen.
Jarkko Sirkiä
"Vuodet eivät ole veljeksiä. Se oli ensimmäinen sanonta, jonka opin tultuani viljakauppa-alalle", Apetitin vilja- ja öljykasvipuolen johtaja Tero Heikkinen muistelee. Heikkinen kuvattiin runsas vuosi sitten Avenan Kantvikin rypsiöljypuristamolla.

Viljakauppa on tulosten perusteella hyvin heikosti kannattavaa. Apetit teki viljakaupallaan 100 000 euron tuloksen 194,3 miljoonan euron liikevaihdolla. Liiketulos on olematon, mutta sentään plussalla.

Edellisvuotena tytäryhtiö Avenan 5,15 miljoonan euron tappiot viljakaupoissa vetivät koko Apetit-konsernin tuloksen tappiolle.

Kilpailija Hankkija teki niin ikään miljoonatappiot viime vuonna viljakaupassa.

Miksi viljakauppa tuntuu olevan niin vaikeaa ja taloudellisesti kannattamatonta Apetitin viljakaupasta ja öljykasvituotteista vastaava johtaja Tero Heikkinen?

"Varmaan vaikeusaste liittyy siihen, että kysymyksessä on luonnontuote. Jokainen vuosi on erilainen sadoiltaan, eikä pelkästään Suomessa, vaan myös muualla”, arvioi myös viljakauppaa käyvän Avena Nordic Grainin toimitusjohtajana työskentelevä Heikkinen.

Satovuosien vaihtelevuus johtaa siihen, että hinnat muuttuvat ja viljavirrat muuttavat suuntaansa.

Kortit ja oma käsi jaetaan uudestaan vuosittain.

”Muuttuviin tilanteisin pitää pystyä reagoimaan nopeasti.”

Riski on Apetitin jo vuonna 2008 tulleen Heikkisen mukaan hintariski. Viljakauppaa voidaan tehdä back-to-back-periaatteella, jolloin viljaa myydään ja ostetaan samanaikaisesti. Aikariskiä ei tällöin pääse syntymään.

”Sen tyyppistä, matalakatteista kauppaa Suomessa tehdään maan sisällä.”

Isolla osalla kaupasta ostaminen ja myyminen tapahtuvat eriaikaisesti. Silloin syntyy avoimia positioita – on joko myyty enemmän kuin ostettu – tai toisinpäin.

Kun hinnat vaihtelevat, ja ostot on tehty kalliimmalla kuin pystytään myymään, syntyy tappiota. Marginaalit kaupoissa ovat kapeita.

Positioita pystyy hyödykekaupassa tavallisesti suojaamaan johdannaisfutuurein, mutta Suomen markkinoilla tämä on Heikkisen kokemuksen perusteella ollut vaikeaa. Johdannaiset eivät seuraakaan riittävän hyvin hintoja Suomen pienillä markkinoilla.

Maailmalla vilja on bulkkituote. Suomalaisten viljalaatujen brändääminen ja hintaerottelu on vaikeaa.

Suomessa kevätviljat kypsyvät elokuun loppupuolella. Kaupan puolella S-ryhmä on kuluvana keväänä pyrkinyt huutokauppaamalla kiinnittämään tuottajien seuraavaksi talveksi myytäviä juures- ja talviperunasatoja hintoineen ja toimitusmäärineen jo nyt ennen satokautta ja istutuksia. Avena haluaisi niin ikään nykyistä laajemmin tehdä viljelijöiden kanssa sitovat ennakkokaupat viljasadosta jo keväällä.

Hinnoittelu ja toimitusvarmuus helpottaisivat niin Avenaa kuin sen asiakkaita raaka-aineiden kilpailutuksissa, vientitoimituksissa ja hankintojen suunnittelussa.

"Meillä on olemassa uuden sadon hinnat keväälle, kun viljelijät tekevät päätöksiä, mitä viljellä. Aika vähän keväällä kuitenkaan viljelijät tekevät sopimuksia. Pitkälti kauppatapa ollut sellainen, että satoa myydään vasta, kun se on käsissä."

Sekin on päätös, jos ei myy satoa tai osaa siitä jo keväällä, vaan odottaa hinnan kehittymistä.

"Olemmekin viljelijöille ehdottaneet, kannattaisiko esimerkiksi rypsin tai rapsin hinnat kiinnittää jo syksylle, jonka hinnat ovat nyt aika korkealla, yli 400 euroa tonnilta ja sopimuslisä sen päälle."

Suomessa ei Heikkisen mukaan ole syntynyt tuottajakulttuuria, jossa sato tai sen osan hinnoiteltaisiin jo etukäteen.

"Esimerkiksi Baltian maissa tehdään paljon enemmän etukäteiskauppaa", Heikkinen kertoo.

Koko satoa ei kannata kiinnittää, koska sopimus sitoo tuottajaa myös toimittamaan sovitun määrän.

Suomessa viljakauppaa harjoittavat Apetit, Hankkija ja Lantmännen.

Suomen noin 3,3 miljoonan tonnin viljasadosta käytetään omilla markkinoilla noin 2,8 miljoonaa tonnia. Vientiylijäämää on niukasti. Säännölliseen vientiin on riittänyt eritoten kauraa.

Pariisin Euronext-viljapörssissä on kaupan esimerkiksi rapsi- ja vehnäfutuureja. Rapsiin suomen osto- ja futuurin hinnat korreloivat aika hyvin.

Vehnä on enimmäkseen kotimaan kauppaa, eivätkä hinnat Heikkisen kokemuksen perusteella muutu samaan tahtiin kansainvälisen viljapörssin futuurien kanssa. Futuureja voi oikeastaan hyödyntää vain vientiin päätyvän tavaran hintasuojaukseen.

"Muutoksiin on reagoitava nopeasti ja riskiä otettava hallitusti", sanoo Apetitin viljakaupasta vastaava Tero Heikkinen.

Apetitin loppuvuoden viljakaupan kannattavuutta laski viljanhintojen voimakas nousu. Aiemmin tehtyjä myyntisitoumuksia jouduttiin kattamaan korkeahintaisilla ostoilla.

Avenalla hajauttamista auttaa yhtiön toiminta maantieteellisesti kahdella kotimarkkina-alueella, Suomessa ja Baltian maissa. Sadot ja säävaihtelut tasaavat jossain määrin toisiaan.

Lue aiheesta lisää: Hankkijan toimitusjohtaja: Viljasta maksetaan tuottajille liikaa suhteessa markkinoihin

MTK:n Wallin vastaa Hankkijan väitteisiin liian korkeasta viljan hinnasta: Väitettä vastaan puhuu jo se, että Euroopan hintataso on Suomea korkeampi

Rypsin ja rapsin hinnassa jyrkkä nousu, rehukaura on kotimaassa osin suurimokauraa kalliimpaa

Jukka Pasonen
Lue lisää

Lantmännenin peittauksen korvaavalle ThermoSeed -käsittelylle innovaatiopalkinto

Video: Kuumuus ja kuivuus ovat kurittaneet pakastehernettä – "Kaikki vapaa-aika käytetään sadetanssiin"

Kevätrypsin viljely yhä suositumpaa – sateinen kevät houkutteli vaihtamaan viljelysuunnitelmia

"Koko sadosta on sopimukset" – MTK:n peltokasvivaliokunnan pomo toimii niin kuin opettaa: Esa Similä ei tuota villiä tavaraa