Politiikka

Ilmastoasiantuntijat: Turvepelloista luopumista pitäisi tukea sukupolvenvaihdosten yhteydessä – esillä myös metsäkatoa hillitsevä maksu

”Luonnon pitäisi olla maankäytön suunnittelun keskiössä", sanoo Sitran Mari Pantsar.
Johannes Tervo
Ilmastoasiantuntijat kaipaavat kannustimia heikkotuottoisten turvepeltojen poistamiseen viljelystä. Kuvassa vuonna 2000 suosta raivattua turvepeltoa.

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä pohti tänään keinoja vähentää maankäyttösektorin päästöjä ja kasvattaa hiilinieluja. Keskeisiksi nousivat turvemaiden käyttö, metsäkadon ehkäiseminen ja metsänhoito.

Asiantuntijat kaipaavat kannustimia heikkotuottoisten turvepeltojen poistamiseen viljelystä. Luopuminen turvepeltojen viljelystä pitäisi tehdä reilusti ja sopivissa nivelkohdissa, kuten sukupolvenvaihdoksen yhteydessä.

”Tällaisille toimille ei ole nykyään kannustetta tai tukijärjestelmää. Tarvittaisiin maatalouden tukijärjestelmän uudistus tai muu kannuste poistaa turvepeltoja viljelystä sekä metsäkatoa hillitsevä tai vastaava päästöjä aiheuttavalle suunnattu maksu”, sanoi tutkimusprofessori Raisa Mäkipää Luonnonvarakeskuksesta.

Pyöreän pöydän keskustelusta tiedottivat maa- ja metsätalousministeriö, valtioneuvosto ja ympäristöministeriö.

Metsäkatoa pitäisi torjua paitsi pellonraivauksessa myös yhdyskuntarakentamisessa.

”Metsäkatoa on torjuttava, metsitystä lisättävä ja valtiovallan toimin kannustettava metsien hoitoon. Hyvä metsienhoito on parasta ilmastopolitiikkaa”, sanoi Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.

Ilmastokriisin torjuminen edellyttää luonnon monimuotoisuuden vahvistamista.

”Luonnon pitäisi olla maankäytön suunnittelun keskiössä. Jokaisessa maankäyttöhankkeessa tulisi huomioida, miten sen luontohaitat minimoidaan ja lopuksi kompensoidaan toimilla, jotka vahvistavat luontoa vähintään haittaa vastaavasti”, Sitran johtaja Mari Pantsar painotti.

Pyöreä pöydän mielestä oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on tärkeää tukea sekä niitä, jotka kärsivät muutoksesta että niitä, jotka toimivat sen eturintamassa.

Lue lisää

Lisää uutta tietoa peltojen päästöistä

Täysin uusi viljelymenetelmä halutaan Suomessa käyttöön 30 000 peltohehtaarilla – viljelijöiden innostus kosteikkoviljelyä kohtaan yllätti tutkijankin

Maistuisiko soluista viljelty kotimainen kahvi? Jokusen vuoden kuluttua se voi olla arkipäivää, eikä kahvinystävän tarvitse enää murehtia metsäkadosta

Kuka saa puhua turpeesta? Osa tiedeyhteisöstä haluaa kieltää oikeuden kaikilta paitsi tutkijoilta