Politiikka

MTK: Animalian eläinoikeusraportin kritiikki kertoo vaikuttavuudesta – "Olemme selkeästi tehneet asioita oikein"

"Edunvalvojan ja lobbaajan silmin on imartelevaa päästä huomion kohteeksi", kommentoi MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin.
Kuvat: Jaana Kankaanpää, Johannes Tervo, Lari Lievonen
Animalian mukaan MTK:lla ja turkiskasvattajilla on liikaa valtaa eduskunnassa. MTK:n ja keskustan välillä väitetään jopa olevan hiljainen sopimus.

”MTK ja Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto STKL ovat onnistuneet sementoimaan ajattelunsa osaksi Suomen virallista politiikkaa”, kirjoittaa raportissa Animalian vaikuttamistyön asiantuntija Veikka Lahtinen. Hän toteaa muun muassa, että tuottajien ja Suomen etua pidetään samana, vaikka tuottajien etu on ristiriidassa eläinten hyvinvoinnin ja ilmaston kanssa.

”Edunvalvojan ja lobbaajan silmin on imartelevaa päästä huomion kohteeksi. Se on osoitus järjestömme vaikuttavuudesta”, kommentoi MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin Animalian tuoretta eläinoikeusraporttia.

"Animalian perin erilainen ja järjestömme käsityksistä poikkeava näkökulma suomalaisesta kotieläintuotannosta ei ole yllätys ja maailmaan kyllä mielipiteitä mahtuu", Wallin sanoo. Hän huomauttaa, että raportti ei kerro MTK:n tekemästä yhteistyöstä eläinsuojelujärjestöjen kanssa.

"Raportti toimii loistavana järjestömme jäsenhankintavälineenä ja saamme lisävoimaa lisääntyviin edunvalvontatarpeisiin. Yhden virheen voi kyllä korjata: koko keskusliiton henkilökunta, 90 henkilöä, ei ole pelkkiä lobbareita, eikä ainakaan pelkästään liha-alaa."

Lahtisen mukaan erityisesti MTK:lla mutta myös STKL:llä on vahva ote eduskunnasta. Järjestöjen kannanotoissaan tai verkkosivuillaan esittämät asiat toistuvat kansanedustajien puheissa.

MTK:n ääni kuuluu eduskunnassa ennen kaikkea sanattoman poliittisen sopimuksen myötä. Tuottajia kuuntelee keskusta, joka on miehittänyt maa- ja metsätalousministeriön ja eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan, Lahtinen jatkaa

STKL:stäkin Lahtinen antaa esimerkin: Hallituspuolueiden enemmistö vastustaa turkistarhausta. Huhujen mukaan hallitusneuvotteluissa asiasta ei puhuttu, jotta keskusta tuli mukaan hallitukseen.

STKL ei purematta niele Lahtisen väitteitä.

”Karrikoidusti, jos FIFURin edustaja sanoo jotain täällä, niin se on hetkessä viestitetty muiden maiden eläinoikeusjärjestöille. Matkalla tai somessa saattaa tulla väärinymmärryksiä”, kommentoi järjestön viestintäjohtaja Olli-Pekka Nissinen.

Lahtinen to raportissa esille, miten moninkertaisia MTK:n STKL:n edunvalvontabudjetit ovat kansalaisjärjestöihin verrattuna.

Nissinen haluaisi tietää, millaisella edunvalvontabudjetilla kansainvälinen eläinoikeusliike mukaan lukien muun muassa PETA ja Human Society International toimivat. "Siihen päälle vielä kotimaiset toimijat. Veikkaan, että puhutaan isoista summista. Heillä on erittäin tiivis yhteistyö ja tiedonvaihto."

Turkistuotannon eettisyydestä ja eläinten hyvinvoinnista ei Lahtisen mukaan kerro mitään se, että alalla on omavalvonta.

Nissinen ei ymmärrä raportin kritiikkiä. "Kun suomalaista turkistilasertifiointia lähdettiin rakentamaan 2005, eläinoikeusjärjestöiltä kysyttiin näkökulmia. Nyt heillä on vain mennyt homma seis -levy päälle."

Suomen ja Euroopan turkiselinkeinossa tehdään pitkäjänteisesti työtä eläinten hyvinvoinnin eteen, Nissinen huomauttaa. "Euroopan komission tunnustama WelFur-sertifikaatti turkiseläinten hyvinvoinnin mittaamisessa on tästä hyvä esimerkki. Kaikilla aloilla lainsäädännön ylittävien standardien ja sertifikaattien rakentaminen on yleensä lähtenyt alasta itsessään, tämä on myös metsäsertifikaattien taustalla."

Onneksi Animalia myöntää, että väestökyselyissä turkiselinkeinon kannatuksesta on tullut erilaisia tuloksia. FIFURin Taloustutkimuksella ja muilla tutkimusyrityksillä teettämissä väestökyselyssä kotimaisen turkiselinkeinon kannatus on vaihdellut 46 ja 65 prosentin välillä vuosina 2009–2020. Viime keväänä hieman yli puolet suomalaisista kannatti turkistuotantoa. Meillä on ollut samat kysymyksenasettelut tulosten vertailukelpoisuuden takaamiseksi.

"Eläinjärjestöjen tilaamissa gallupeissa kysymyksenasettelu on usein niin, että saadaan aina johonkin suuntaan ns. lakkautusleima päälle. Vaatii medialukutaitoa ja suhteutusta, että objektiivisuus tulee esiin."

Lue myös:

Animalian eläinoikeusraportti: Eettisesti suunnitellulla tukipolitiikalla voitaisiin tukea kasvipohjaisia tuotteita lihan sijaan

Animalian eläinoikeusraportti kokonaisuudessaan

Lue lisää

EU-ilmastopaketti edistää maatalouden ilmastotiekartan toteuttamista

Minkkien koronarokotteelta puuttuu vielä käyttölupa: ”Kokeet on nyt tehty, olemme tyytyväisiä tuloksiin”

MTK:n Wallin: Euroopan komissio heikentää Suomen talouden kasvunäkymiä tunkeutumalla metsäpolitiikan tontille

Sääntelyä ei kannata pelätä