Politiikka

EU:n maatalouspolitiikan neuvottelutulokset toistaiseksi laihoja – Euroopan parlamentti vaatii jäsenmaita joustamaan tavoitteistaan

Lopullinen cap-päätös riippuu ilmasto- ja ympäristötoimenpiteiden muotoiluista. Nämä ratkaistaan viimeisten asioiden joukossa.
Pasi Leino
EU:n maatalouspolitiikan uudet ilmasto- ja ympäristötoimenpiteet kulkevat nimellä vihreä arkkitehtuuri. Vihreään arkkitehtuuriin kuuluu myös uusi tukimuoto, ekojärjestelmä.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (cap) uudistusprosessi on kolmikantaneuvotteluvaiheessa, jossa Euroopan parlamentti, komissio ja jäsenvaltiot neuvottelevat lopullista kompromissiaan.

Viime viikolla Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio kokoontuivat "superkokoukseen", jossa ei kuitenkaan saatu aikaan suuria mullistuksia. Neuvotteluiden vaikeimmat kohdat koskevat uuden politiikan valvontaa, kasvavaa ilmasto- ja ympäristökunnianhimoa, aktiivisen viljelijän määritelmää sekä politiikan yksinkertaistamista.

”Keskustelut olivat rakentavia ja edistystä saatiin aikaan esimerkiksi uuden toimeenpanomallin suhteen. Aktiivisen viljelijän määritelmästä olemme saaneet myös paremman käsityksen ja olemme nyt askeleen lähempänä sopimusta", Euroopan parlamentin pääneuvottelija Norbert Lins kertoi.

Seuraavat neuvottelut EU:n maatalousuudistuksesta ovat edessä huhtikuun puolivälissä.

Euroopan parlamentti kannattaa tilakohtaista suorien tukien kattoa. Jäsenmaiden neuvosto sen sijaan on todennut, että tukileikkurin tulisi olla vapaaehtoinen.

"Tarvitsemme lisää keskusteluja suorien tukien katosta. Neuvosto ei ole ollut vielä tarpeeksi joustava, jotta voimme edistyä", Lins toteaa.

Neuvotteluja johtavan EU-puheenjohtajamaan Portugalin tavoitteena on saada neuvotteluratkaisu aikaiseksi toukokuussa. Uudistuksen lopullinen hyväksyntä olisi silloin neuvostossa ja EU-parlamentissa kesäkuussa.

Uuden maatalouspolitiikan toimeenpano alkaa 2023. Ratkaisun aikataulu on tärkeä, sillä jäsenmaat tarvitsevat riittävästi aikaa uuden politiikan suunnitteluun ja toimeenpanoon.

MTK muistuttaa, että moni asia säilyy uuden politiikan myötä tiloilla ennallaan.

"Muutokset tilatasolla ovat monesti käytännössä pienemmät kuin miltä paperilla näyttää. Hyvä muistisääntö muutostarpeita esitettäessä on se, että rahaa meillä on käytännössä saman verran käytettävissä kuin kuluvalla ohjelmakaudella", maatalousjohtaja Johan Åberg kertoo.

Euroopan komission lippulaivahankkeen, eli vihreän kehityksen ohjelman (Green Dealin) takia ympäristönsuojelun perustaso tulee kiristymään. Kiristyspainetta kohdistuu Suomessa erityisesti turvemaiden viljelyyn, vesistöihin rajoittuviin peltoihin ja talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen.

"Suorien tulotukien osuus tulee pienenemään ja tukijärjestelmistä tulee entistä vastikkeellisemmiksi. Eli käytännössä samojen rahojen saamiseksi pitää nykyistä paremmin pystyä osoittamaan tukien tuottamia hyötyjä", Åberg tulkitsee.

Kasvavat ilmasto- ja ympäristötavoitteet tuovat kansalliseen maatalouspolitiikkaan uuden tukimuodon, ekojärjestelmän. Se on jäsenmaille pakollinen, mutta viljelijöille vapaaehtoinen.

"Positiivinen ero perinteiseen ympäristökorvaukseen verrattuna on se, että tukitasoja voidaan jonkin verran vapaammin määritellä eikä maksaa vain kustannuksiin perustuvaa korvausta. Mahdollisia toimenpiteitä voisivat olla esimerkiksi ympäristö- ja hiilinurmet, talviaikainen kasvipeitteisyys sekä maisema- ja riistapeltoja", Åberg kuvaa.

Lue myös:

Maatalouspolitiikan valvontakäytännöt jakavat osapuolia EU-neuvotteluissa – Ministeri Leppä: "Vie resursseja ja aiheuttaa kustannuksia"

Lue lisää

Selvitys: Nykyinen ruuantuotanto ei riitä EU:n Green Dealin tavoitteiden saavuttamiseen – ehdotuksena saada "saastuttaja maksaa" -periaate osaksi maatalouspolitiikkaa

Turvemaakirjaus huolestuttaa MTK:ta maatalousneuvotteluissa – "Tässä on riskinä, että joudumme altavastaajiksi"

Euroopan parlamentti neuvottelee tukikattoa ja sosiaalilainsäädäntöä EU-maatalousuudistukseen – seuraavat viikot ratkaisevat capin kannalta

EU:n metsälinjauksiin liittyy paljon riskejä, joiden torjuminen vaatii kovaa työtä, Metsäteollisuuden Ilkka Hämälä varoittaa