Politiikka

Suomessa asuva uiguuriaktivisti toivoo, että Suomen valtio ja kotimaiset yritykset reagoivat Kiinassa tapahtuviin ihmisoikeusrikkomuksiin – "Uiguurien uudelleenkoulutusleireillä tapahtuu järjestelmällistä kiduttamista ja biologisia ihmiskokeita"

Uiguurien uudelleenkoulutusleireiltä Kiinasta on tihkunut ulkomaailmaan järkyttäviä tietoja. Uiguurien perheisiin kajotaan niin, että lapset sijoitetaan kiinalaisiin perheisiin ja vanhemmat viedään leireille.
Cagla Gurdogan
Istanbulissa Turkissa osoitettiin mieltä Kiinan valtion uiguureihin kohdistamaa järjestelmällistä vainoa vastaan.

Helsingissä asuva nyt 22-vuotias uiguuriaktivisti Pazilaiti Simayijiang muutti perheensä mukana Suomeen vuonna 2006.

"Tuolloin tilanne ei ollut vielä yhtä paha kuin nyt. Meidän ei tarvinnut paeta mitään. Silloin Kiinan valtion harjoittama vaino uiguureja kohtaan näyttäytyi enemmänkin rakenteellisena syrjintänä ja järjestelmällisenä ulossulkemisena", Simayijiang kertoo.

Atushin kaupungista Kiinan Xinjiangista kotoisin oleva Simayijiang kertoo, että viime vuosina uiguurien sorto on pahentunut huomattavasti.

"Tilanne on erittäin hälyttävä. Saamiemme tietojen mukaan sukulaisiani on pistetty vankilaan ilman oikeudenkäyntiä vuonna 2017, ja siirretty sieltä edelleen uudelleenkoulutusleireille", uiguuriaktivisti kertoo.

Uiguurien uudelleenkoulutusleireiltä Kiinasta on tihkunut ulkomaailmaan järkyttäviä tietoja.

"Näillä leireillä tapahtuu järjestelmällistä kiduttamista ja biologisia ihmiskokeita uiguurivangeilla. Uiguurien perheisiin kajotaan niin, että lapset sijoitetaan kiinalaisiin perheisiin ja vanhemmat viedään leireille."

Simayijiangin mukaan on hankalaa saada tietoa siitä, mitä uiguureille Kiinassa tällä hetkellä tapahtuu.

"Herättää aika paljonkin ajatuksia ja tunteita, kun omia sukulaisia ja ystäviä on vaarassa joutua tai on joutunut uudelleenkoulutusleireille tai vankilaan. On kamalaa, kun omiin sukulaisiinsa ei saa yhteyttä eikä edes tiedä, kuka on elossa ja kuka kuollut. Kaikki uutiset, mitä sieltä tihkuu ulos, ovat huonoja", hän toteaa.

Uiguuriaktivistin mielestä Suomen valtion ja kotimaisten yritysten pitäisi suhtautua nykyistä huomattavasti kriittisemmin Kiinan toimintaan.

Esimerkiksi Marimekon verkkosivuilla luki vielä viime viikkoon asti, ettei yhtiö hyväksy tuotteissaan Xinjiangista peräisin olevaa puuvillaa "puuvillantuotannossa ilmenneiden ihmisoikeusrikkomusten vuoksi". Nyt kyseinen teksti on verkkosivuilta poistettu. Kansalaisjärjestö Finnwatch on epäillyt poiston johtuneen Kiinan painostuksesta. Marimekon hallituksen puheenjohtaja Mikko Ihamuotila on MTV:llä kiistänyt väitteen Kiinan painostuksesta.

"Herättäähän se ajatuksia, että on itsekin tullut ostettua Marimekon vaatteita. Samalla olen tullut tukeneeksi yritystä, joka ei välitä siitä, että omaa kansaani sorretaan Kiinassa."

Pazilaiti Simayijian uskoo, että tilanteeseen voisi parhaiten puuttua säätämällä Suomessa yritysvastuulaista.

"Yritysvastuulailla olisi huolehdittava siitä, etteivät yritykset hakisi taloudellista voittoa alueilta, joissa ihmisoikeuksia rikotaan, kuten Kiinassa nyt tapahtuu. Ihmishenkien pitäisi painaa enemmän kuin taloudellinen hyöty."

Aktivisti toivoo, että uiguurien vainoon reagoitaisiin myös kansainvälisesti.

"YK ja EU ovat tässä keskeisiä toimijoita. YK:ssa kompastutaan usein siihen, että Kiina on YK:n turvallisuusneuvostossa. Kiina voi käyttää veto-oikeuttaan ja tyrehdyttää keskustelun alkuunsa."

Simayijian katsoo, että Kiinan valtio haluaa pyyhkiä uiguurien kansan kokonaan pois maailmankartalta.

"Kansainvälisen yhteisön pitäisi auttaa uiguuripakolaisia ja tukea uiguuridiasporaa järjestäytymään, jottei koko kansa katoa."

6.4. klo 8:30 Juttuun lisätty Marimekon hallituksen puheenjohtajan Mika Ihamuotilan kommentti.

Lue lisää

Marimekko palautti sivuilleen maininnan puuvillan Xinjiang-kiellosta

Uiguurien asia tulee lähelle

Vuodettu video toi uiguurien epäinhimillisen kohtelun taas tapetille Kiinassa – satoja kahlittuja ja sidottuja vankeja

Faktat Stora Enso Guangxissa