Politiikka

Jyväskylä nousi kaupunkiseutujen eliittiin – "Kun pääsee valtion kanssa samaan pöytään sopimaan yhteisistä tavoitteista, ollaan asioiden ytimessä"

Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseudut pääsivät uusina mukaan MAL-sopimusmenettelyyn. Se tarkoittaa, että valtio solmii maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksia suoraan suurimpien kaupunkiseutujen kanssa.
HANNU RAINAMO
Viimeinkin vihreää valoa. Jyväskylän kaupunginjohtajan Timo Koiviston mukaan MAL-alueeksi pääsy siivittää Jyvässeudun kasvua ja kehitystä monin tarvoin.

Kaupunginjohtajan työhuoneessa istuu tyytyväinen mies.

Timo Koivisto iloitsee Jyväskylän pääsystä uutena alueena mukaan kaupunkiseutujen ja valtion väliseen, maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevaan MAL-sopimusmenettelyyn.

"Kyseessä on ylivoimaisesti tärkein suomalaisen kaupunkipolitiikan instrumentti. Kun pääsee valtion kanssa samaan pöytään sopimaan yhteisistä tavoitteista, ollaan asioiden ytimessä", Koivisto toteaa.

"MAL-menettely tuo valtavasti mahdollisuuksia Jyväskylän seudulle. Olemme mukana siinä pöydässä, jossa valtio ja muutamat valikoidut seudut sopivat maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä. Nämä ovat kaupunkien ja valtion keskenään päätettäviä kysymyksiä."

Edellä mainitut seikat vaikuttavat suoraan kaupunkiseutujen vetovoimaan ja tulevaan kasvuun.

"Valtiolla on iso päätäntävalta muun muassa siinä, missä toteutetaan suuria infrainvestointeja, liikenneratkaisuja ja joukkoliikenteen kehittämistä. MAL-alueet ovat valtakunnallista ykkössarjaa", Koivisto korostaa.

Kaupunginjohtaja katsoo, että sopimusmenettelyyn pääsy on piristysruiske koko Jyväskylän seudulle.

"Tämä on tae sille, että säännöllisin väliajoin sitoudutaan istumaan alas valtion kanssa ja käydään asioita läpi. Peruslinjoista sovitaan yhdessä valtion kanssa ja aluekehitys on tehokkaampaa."

Valtio solmii maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksia suoraan suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Sopimuksilla tuetaan kaupunkiseudun kuntien sekä kuntien ja valtion välistä yhteistyötä yhdyskuntarakenteen ohjauksessa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa.

MAL-alueita ovat aiemmin olleet pääkaupunkiseutu sekä Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseudut.

Nyt neljän kaupunkiseudun ja kuuden kaupungin joukko laajenee Jyväskylään, Kuopioon ja Lahteen.

"Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmaan kirjattiin, että MAL-alueiden joukko laajenee. Valtion erityisesti huomioimien kaupunkiseutujen joukko ulottuu nyt syvemmälle Sisä-Suomeen", Koivisto huomauttaa.

Jyväskylän kaupunkiseutu kattaa keskuskaupungin lisäksi maaseutualueita. Mukana ovat Muuramen, Laukaan, Uuraisten, Petäjäveden, Toivakan ja Hankasalmen kunnat.

Jyvässeudun lisäksi MAL-alueeseen on sisällytetty Äänekoski, joka on kiinteästi Jyväskylän työssäkäyntialuetta.

Yhteensä asukkaita syntyvällä uudella MAL-alueella on hieman yli 200 000.

HANNU RAINAMO
Tavallisten ihmisten arjessa MAL-menettely näkyy muun muassa liikennejärjestelyjen ja asumisen ratkaisujen tehostumisena. Jyväskylän seudun kehittämiseen on lähivuosina odotettavissa aiempaa avokätisemmin valtion rahaa.

Keski-Suomen toiseksi väkirikkain kaupunki Jämsä jäi Jyväskylän MAL-alueen ulkopuolelle.

Jämsän vs. kaupunginjohtaja Anna-Liisa Juurinen iloitsee kuitenkin Jyvässeudun puolesta.

"Olen iloinen, että Keski-Suomen maakuntakeskus kauluskuntineen on päässyt mukaan MAL-menettelyyn. Aikaisemmin menettely on ollut mahdollinen vain kaikkein suurimmille kaupunkiseuduille. Menettely vahvistaa valtion ja kuntien välistä sopimista ja yhteistoimintaa. Vuoropuhelun vahvistuminen on myönteinen asia koko maan näkökulmasta", Juurinen muotoilee.

Juurisen mielestä myös seutukaupungit pitäisi huomioida nykyistä paremmin.

"Jämsän ja myös muiden seutukaupunkien kanssa olisi syytä solmia MAL-tyyppisiä sopimuksia, joissa rakentuisi valtion ja kuntien sopimuksellinen suhde kehittämiseen. Seutukaupungit tulee ehdottomasti huomioida osana hallituksen kaupunki- ja aluepolitiikkaa."

Saarijärvi jää niin ikään Jyväskylän uudesta MAL-alueesta ulos.

"Myös pienemmille seutukeskuskaupungeille, kuten Saarijärvelle, tulisi kehittää aluekeskusten omista tarpeista lähtöisin olevia rahoitusmalleja. Pitäisi miettiä, kuinka elinvoimaista maaseutua ja sen liikenneyhteyksiä pystyttäisiin tukemaan. Esimerkiksi etätyön laajeneminen mahdollistaa uutta asumista maaseudulle", vs. kaupunginjohtaja Satu Autiosalo sanoo.

HANNU RAINAMO
MAL-menettely tuo valtavasti mahdollisuuksia Jyväskylälle, kaupunginjohtaja Timo Koivisto pohtii. Myös Kuopion ja Lahden kaupunkiseudut pääsevät uusina alueina menettelyn piiriin.

MAL-sopimusmenettely edustaa aluekehitystä, jossa valtio nostaa muutaman kaupunkiseudun erityisasemaan. Tätä mieltä on Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osaston professori Sami Moisio.

”Näin tutkijan näkökulmasta pidän mielenkiintoisena sitä, millä tavalla tällaisten kasvusopimusten kautta osa paikkakunnista valikoituu valtion keskushallinnon silmissä kasvu-uralle. Toiset alueet pääsevät suoraan sopimuskumppanuuteen valtion kanssa ja toiset eivät. Syntyy alueiden hierarkia."

Moision mielestä nyt on seurattava, mitä tapahtuu valtion ja seutukaupunkien välillä.

"Suomessa on paljon maakuntien kakkos- ja kolmoskeskuksia, joiden osalta valtion kehittämissihti näyttää tällä hetkellä huomattavan kapealta."

Rami Marjamäki
Valtio solmii maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksia valtio solmii suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Kuvassa näkyy MAL-menettelyyn kuuluvan Tampereen keskustaa.

Siirtyminen koko Suomen ja kaikkien alueiden kehittämisestä valikoivampaan aluekehityspolitiikkaan alkoi professorin mukaan 1990-luvun alussa.

"Aluekehittämisen suuri kuva muuttui. Laman jälkeen yleistyi ajatus siitä, että Suomi täytyy liittää tietointensiivisten alojen kaupunkitalouteen. Tehokkuutta ja tuottavuutta korostava kehitys kytkeytyi ajatukseen siitä, että kaupunkiseutujen kasvua kannattaa tukea."

Moision mukaan nykyinen MAL-sopimusmenettely nivoutuu osaksi ajattelua, jossa suurimmat kaupunkiseudut nähdään muuta maata tärkeämpinä.

"Vuonna 2009 laadittiin kaupunkipolitiikan tiekartta, jossa määriteltiin suomalaiset suurkaupunkiseudut. Jo silloin keskityttiin yli 100 000 asukkaan kaupunkeihin, jotka ovat itse asiassa nämä nykyiset MAL-alueet, kun Jyväskylä, Kuopio ja Lahti tulivat uusina mukaan."

Moisio kertoo ymmärtävänsä sekä MAL-sopimusmenettelyn kannattajia että vastustajia.

"Menettelyyn valikoituneilla suurilla kaupunkiseuduilla on paljon väestöä ja työpaikkoja. Niiden voimakas kehittäminen on sinänsä perusteltua. Yhtä lailla perusteltua on kysyä, että miksi niin paljon alueita jätetään tämän kehittämisen ulkopuolelle."

Lue lisää

Jyväskylässä ilmenneiden salmonellatapausten määrä noussut lähes 450:een – tartunnan lähteenä todennäköisesti ulkomainen jäävuorisalaatti

Jyväskylän edellisten kuntavaalien ääniharava Touko Aalto näkee vaalituloksessa myös huolestuttavia piirteitä: "Alueet ja ihmiset eriytyvät toisistaan"

Vihreät menetti Jyväskylän ykköstilan SDP:lle ja kokoomuskin meni ohi – kaupungin ääniharavaksi nousi Bella Forsgren

"Virtaama ei ole ollut koskaan näin suuri sitten 1970-luvun" – Päijänteen virtaama rikkoo jo ennätyksiä