Politiikka

Opetusministeri Saramo: "Kuntarajat eivät saa estää parhaan mahdollisen kouluverkon rakentamista"

Opetusministeri Jussi Saramo pitää koululiitoksia keinona turvata koko maan kattava kouluverkko tulevaisuudessakin.
Sanne Katainen
Opetusministeri Jussi Saramon (vas.) mukaan oppivelvollisuusiän korotuksessa suurin haaste tulee olemaan, miten kaikki nuoret saadaan pidetyksi mukana.

Kuntarajat eivät saa estää parhaan mahdollisen kouluverkon rakentamista, opetusministeri Jussi Saramo (vas.) sanoo. Hänen mukaansa pieniä maaseutukouluja tarvitaan jatkossakin.

Lähitulevaisuudessa Suomessa tulee silti olemaan kuntia, joissa ei riitä lapsia edes yhden koululuokan verran. Tarve kouluverkon karsimiseen tulee lukujen perusteella eteen jo tällä vuosikymmenellä.

Saramon mukaan kuntaliitosten sijaan olisi kuitenkin hyvä pohtia esimerkiksi koululiitoksia.

”Totta kai on yksinkertaisinta, että kunta hoitaa omat oppilaansa. Meillä pitää kuitenkin olla Suomessa sellainen kouluverkko, että kenenkään ei tarvitse matkustaa kouluun liian pitkää matkaa”, ministeri sanoo.

Hänen mielestään kuntien on voitava tehdä yhteistyötä, jotta koulutus voidaan järjestää lasten ja perheiden näkökulmasta optimaalisella tavalla. Opetusministerin mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyminen pois kunnista antaa aihetta ajatella myös kouluverkkoa uudella tavalla.

Kouluissa tapahtuva etäopetus voi olla hänen mukaansa yksi keino tasa-arvoisen koulutuksen järjestämisessä. Pienen kyläkoulun oppilaat voisivat osallistua esimerkiksi toisessa koulussa järjestettävään kielten opetukseen omasta luokkahuoneestaan.

Saramo ei kuitenkaan pidä kotiin järjestettävää etäopetusta hyvänä ratkaisuna laajasti käytettynä.

”Korona-aikana on nähty, että mitä pidempään etäopetus kestää, sitä useammat lapset alkavat pudota opetuksen kelkasta ja voimaan pahoin muutenkin.”

Tämän vuoden elokuussa oppivelvollisuusikä nousee 18 vuoteen. Oppivelvollisuuden pidentämistä on nimitetty suurimmaksi koulutusuudistukseksi sitten peruskoulun. Esimerkiksi Kuntaliitto on suhtautunut myönteisesti uudistuksen tavoitteisiin mutta arvostellut aikataulua liian kireäksi.

Vuoden 2020 huhtikuussa toteutetussa kuntakyselyssä yli 90 prosenttia kunnista kertoi, että siirtymää tulisi koronan vuoksi siirtää vuodella eteenpäin. Aikataulusta pidetään kuitenkin kiinni. Opetusministeri katsoo, että esimerkiksi hankintojen suhteen mitään ongelmaa ei pitäisi olla.

”Kunnat ovat tottuneet tekemään hankintoja. Se on normaali käytäntö, eikä siinä pitäisi olla mitään ylitsepääsemätöntä. Todellinen haaste tulee olemaan siinä, miten kaikista nuorista pystytään pitämään huolta.”

Oppivelvollisuusiän pidentämisen vaihtoehdoksi on esitetty muun muassa voimavarojen ohjausta varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Näin voitaisiin parhaiten ehkäistä nuorella iällä alkavaa syrjäytymistä. Saramo huomauttaa, että esimerkiksi subjektiivisen päivähoito-­oikeuden palauttaminen tähtää juuri tähän.

Myös kuraattori- ja koulu­psykologimitoituksen on tarkoitus auttaa pitämään huolta vaikeassa tilanteessa olevista nuorista. ”Toiselle asteelle siirtyessä monella nuorella on vaikea elämänvaihe, ja hyvin menestyväkin nuori saattaa pudota koulutuksen ulkopuolelle. Oppivelvollisuusiän pidentämisessä on lähdetty siitä, että kun pakko yhdistetään nuorille annettuun apuun, moni nuori voidaan pelastaa.”

Vaikka kunnilla ei ole velvollisuutta järjestää toisen asteen koulutusta, niiden on kuitenkin varmistettava, että jokainen nuori siirtyy perusasteelta toiselle asteelle. Saramon mukaan tässä nivelvaiheessa voidaan hyödyntää esimerkiksi työpajoja, oppisopimuskoulutusta tai kymmenettä luokkaa.

Kuntaliitto ja opetusministeriö ovat eri mieltä uudistuksen kustannuksista. Kuntaliiton laskelmien mukaan oppivelvollisuuden pidentäminen maksaa 11 miljoonaa euroa enemmän kuin ministeriön arviossa.

Saramon mukaan lopullista kustannusta ei tiedetä, koska oppimateriaalien hintalappu ei ole selvillä. Hän sanoo, että kustannukset korvataan kunnille joka tapauksessa täysimääräisinä.

Pidemmän päälle uudistuksen on määrä maksaa itsensä takaisin vähentyneinä sosiaalikustannuksina ja korkeampana veroasteena. SAK on laskenut, että pelkän peruskoulun varaan jäävät ovat elämänsä aikana korkeasti koulutettuja useammin työttöminä ja tarvitsevat enemmän yhteiskunnan tukia.

Lue lisää

Peruskouluissa, lukioissa ja ammattikouluissa opetus aloitetaan tänä syksynä lähtökohtaisesti lähiopetuksessa, linjaavat opetusministeriö ja THL

Liika teoria syrjäyttää osan nuorista opinnoista

Etelän lähiöt ja Itä-Suomi nukkuvat vaaleissa, eniten antamattomia ääniä menettää perussuomalaiset

Etelän lähiöt ja Itä-Suomi nukkuvat vaaleissa