Politiikka

Uuvuttava riitely hapattaa kuntademokratiaa – "Ihmisiä on liikkeellä väärillä ja erikoisilla motiiveilla"

Erimielisyydet voivat haitata kuntien päätöksentekokykyä. Usein taustalla ovat yksittäisten ihmisten kiistat.
Jukka Pasonen
Kuntatyössä erimielisyydet kiteytyvät usein virkamiesten ja valtuutettujen vastakkainasetteluun.

Kuntademokratia on yksi suomalaisen yhteiskunnan kulmakivistä. Paikallisesti itsehallinto on vahvaa ja valtuusto ylin päättäjä. Kunnan edun ja yhteistyökyvyn pitäisi olla päätöksenteon lähtökohtana.

Valitettavasti näin ei aina ole.

”Demokraattinen järjestelmä on hyvässä ja huonossa sellainen, että sinne pääsee monenlaisia ihmisiä. Se sietää aika paljon kaikenlaista, myös häiriöksi laskettavaa”, Kuntaliiton kehityspäällikkö Jarkko Majava kertoo.

Suomessa onkin useita kuntia, joissa ilmapiiri on hapantunut. Joissain niin paljon, että päätöksenteko on käytännössä halvaantunut.

Näin on käynyt esimerkiksi Jämsässä. Valtuustokauden loppumetreillä kaupunginhallitus menetti luottamuksen ja se päätettiin vaihtaa. Tilannetta selvitti väliaikainen valiokunta, eikä ulospääsyä löytynyt.

”Asiat sinänsä on saatu pääosin hoidettua, mutta ilmapiiri on jännittynyt, ristiriitainen ja epäluuloinen”, valiokunnan loppuraportissa kerrotaan.

Matkan varrella yksi kaupunginjohtaja erosi ja toinen uupui.

Kaupungissa on viime aikoina riittänyt erimielisyyksien aiheita. Viimeisin sokki oli UPM:n viime syksyn päätös sulkea Kaipolan paperitehdas.

Metsäteollisuuden ympärille rakentunut kaupunki menetti kerralla 450 työpaikkaa.

Mielialoihin on vaikuttanut myös Pekka Katajaan (ps.) kohdistunut poliittinen murhayritys viime heinäkuussa. Kataja on Jämsän valtuustossa.

Pidemmän ajan kädenvääntöä on käyty siitä, viedäänkö Jämsää Tampereen suuntaan vai pysyykö se Keski-Suomessa. Jämsä esimerkiksi siirtyi vuonna 2013 Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä Pirkanmaan piiriin.

Majavan mukaan erimielisyyden siemen voi itää pitkään.

”Joissain kunnissa on tiettyä historian painolastia, josta on vaikea päästä irti. Ihmiset tuntevat toisensa, ja heidän vanhempansakin ovat tunteneet”, Majava sanoo.

Kuntien konkreettisista vaikeuksista huolimatta riidat ovat yleensä henkilöiden välisiä, Majava arvioi.

”Ne konkretisoituvat ihmisten suhteisiin, vuorovaikutukseen, sekä odotuksiin toisten osapuolien toiminnasta.”

Ulospäin riidat näyttävät usein epäselviltä ja taustat voivat jäädä piiloon. Paljon on pimennossa Jämsässäkin.

Loppuraportissa todetaan, että useat viranhaltijat ovat kokeneet tulleensa työssään uhatuiksi. Valiokunnan kuulemisten materiaali ei kuitenkaan ole julkista. Julkista sen sijaan on keskustelu sosiaalisessa mediassa.

”Harvoin somessa puntaroidaan eri puolia tai pohditaan syitä tai seurauksia.Yleensä ei kannata ensisijaisesti julkisuuden kautta lähteä ratkomaan ongelmia”, Majava sanoo.

Valtio puuttuu käytännössä vain talouden ongelmiin.

Toukokuussa taloudelliseen kriisiin ajautuneiden kuntien listalle joutuivat Konnevesi, Pertunmaa, Rääkkylä ja Haapajärvi. Niissä aloitetaan arviointimenettely elokuussa.

Kunnat joutuvat avaamaan solmunsa pääsääntöisesti itse. Kaupallisia ratkaisupalveluja on tarjolla, mutta esimerkiksi Kuntaliitto ei juuri ehdi auttamaan.

Lopulta voi käydä niin, että koko riidan syy pääsee unohtumaan. Myös henkilöt ovat voineet vaihtua ennen riidan ratkeamista.

”Monesti tuntuu, että asianosaisillakin saattaa olla vaikeuksia tunnistaa, mistä riidassa on kyse”, Majava sanoo.

Tilastoja ongelmakunnista ei ole, mutta Majavan mielestä määrä on kasvanut tällä viime vuosina. Tai ainakin sellainen asenne on lisääntynyt, jossa viranhaltijat nähdään vastapuolena eikä yhteistyökumppanina.

”Ongelmat monesti kiteytyvät siihen, että ihmisiä on liikkeellä väärillä ja erikoisilla motiiveilla. Kyseenalaistetaan kaikki toiminta ja ajatellaan vain omasta näkökulmasta tai viiteryhmästä lähtien.”

Majavan mielestä minkään puolueen valtuutetut eivät erityisesti korostu. Usein alkujuurena on yksi henkilö, jonka toiminta heijastuu puolueen valtuustoryhmään. Toki puolueilla on vastuu siitä, ketä ehdolle asetetaan.

Kuntavaalit ovat viikon päästä ja uudet valtuustot järjestäytyvät syksyllä. Majava suosittelee, että kunnat tekisivät heti alussa sopimuksen pelisäännöistä valtuustotyöskentelystä.

Sopimuksia on tehty jonkin verran aiemminkin. Ne ovat kuitenkin muistuttaneet hallitusohjelmaa ja niissä on käsitelty kunnan strategisia linjauksia.

Nyt olisi tarve aivan perusasioille.

”Tuntuu hullulta, että aikuisten ihmisten kanssa pitää tehdä sopimuksia miten toimitaan”, Majava miettii.

Mutta sellaiset ajat nyt ovat.

Lue myös:

Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat

Kunnat uhkaavat jakautua hyvinvoinnin perusteella – tutkijoiden mukaan alueellista tasa-arvoa voisi lisätä esimerkiksi monipaikkaisuutta helpottamalla

Lukijalta: Kunnanvaltuutetut päättävät 20 miljardin euron hankinnoista vuosittain – onko niiden ainoa ratkaiseva tekijä halpa hinta?

Lue lisää

Suomen kartta on edelleen keskustanvihreä – kokoomus otti komentoonsa etelän suuret kaupungit

Uudet valtuutetut joutuvat historiallisen muutoksen eteen – riidalla ei kuntaa rakenneta

Gallupit: Perussuomalaiset ottamassa historiallisen kannatushypyn, kokoomuksen porskutuksen takana on taitava kampanjointi

"Varmojen äänien kokoomus voittaa vaalit ja perussuomalaisten tulos jää odotettua heikommaksi", veikkaa Taloustutkimuksen Juho Rahkonen ja povaa äänestysprosentiksi 58