Politiikka

Pormestarivaalissa taistellaan Helsingin herruudesta – Halla-aho suhtautuu kärkiehdokkaista kriittisimmin pääkaupungin väkiluvun kasvattamiseen

Kokoomuksen Juhana Vartiaisen mukaan Helsingin pormestarin vaikutusmahdollisuudet kotimaisten elintarvikkeiden hankinnoissa ovat melko rajalliset. Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäen ja perussuomalaisten Jussi Halla-ahon mielestä kotimaista ruokaa pitäisi suosia kaupungin elintarvikehankinnoissa.
Timo Filpus
Helsingin seuraava pormestari on gallupien valossa todennäköisimmin joko kokoomuksen Juhana Vartiainen tai vihreiden Anni Sinnemäki. Seuraavaksi suosituimpia ovat kyselytutkimuksen valossa SDP:n Nasima Razmyar, vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki, perussuomalaisten Jussi Halla-aho ja Liike Nytin Harry "Hjallis" Harkimo.

Sunnuntaina varsinaisena vaalipäivänä huipentuvissa kuntavaaleissa ratkotaan myös pääkaupunki Helsingin poliittista herruutta pormestarivaalin muodossa.

Helsingin puolueet ovat asettaneet omat pormestariehdokkaansa, jotka myös ovat todennäköisimpiä ehdokaslistojen ääniharavia. Eniten ääniä saanut ei automaattisesti tule valituksi tehtävään, sillä myös puolueen kokonaismenestys vaikuttaa. Puolueet ovat kuitenkin yhdessä sopineet, että vaalitulos kokonaisuudessaan huomioidaan, kun uusi pormestari valitaan.

Helsingin pormestari johtaa kaupunginhallituksen alaisena kaupungin hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Pormestari on pääkaupungin ylin ja keskeisin poliittinen päättäjä.

Kesäkuusta 2017 lähtien Helsingin ensimmäisenä pormestarina on toiminut Jan Vapaavuori. Hän ei kuitenkaan pyri jatkokaudelle eikä ole näissä kuntavaaleissa ehdolla, joten pormestarina aloittaa kuntavaalien jälkeen uusi henkilö.

Helsingin Sanomien toukokuun lopussa julkistaman gallupin mukaan helsinkiläisten suosikki seuraavaksi pormestariksi on nykyinen kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.), jonka valintaa tehtävään kannattaa 22 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Kokoomuksen Juhana Vartiaista pormestariksi kannattaa 19, SDP:n Nasima Razmyaria 13, vasemmistoliiton Paavo Arhinmäkeä 9, Liike Nytin Harry "Hjallis" Harkimoa 7 ja perussuomalaisten Jussi Halla-ahoa 6 prosenttia vastanneista. RKP:n Eva Biaudet jää neljään prosenttiin. Helsingin pienpuolueiden ehdokkaista kristillisdemokraattien Mika Ebeling, keskustan Eeva Kärkkäinen ja Avoimen Puolueen Petrus Pennanen saavat kukin prosentin kannatuksen. Kyselyyn vastanneista 14 prosenttia ei osannut nimetä suosikkiaan.

Vaikka Sinnemäki johtaa Vartiaista niukasti henkilökohtaisessa suosiossa, oli kokoomus HS:n kesäkuun alun puoluekannatusgallupissa 23,2 prosentin kannatusosuudella ykkönen. Vihreitä kannattaa 21,3 prosenttia. Helsingin herruudesta käydään siis kokoomuksen ja vihreiden välillä raivokas kisa.

"Helsingissä on vahva punavihreä rintama, jota tasapainottamaan tarvitaan kokoomuksen pormestariasema pitämään huolta talouden tasapainosta", Vartiainen kommentoi MT:lle.

Suurimman nousun viime vaaleista tekee kannatusmittauksessa perus­suomalaiset. Puolue olisi gallupin mukaan saamassa 13,1 prosentin kannatuksen ja nousemassa Helsingin neljänneksi suurimmaksi puolueeksi ohi vasemmistoliiton.

SDP olisi gallupin perusteella pysymässä kolmanneksi suurimpana puolueena 13,9 prosentin kannatuksella. Vasemmistoliitto saa 11,5 prosentin kannatuksen.

MT kysyi Helsingin viiden suurimman puolueen pormestariehdokkailta, pitäisikö kotimaisia elintarvikkeita suosia nykyistä enemmän pääkaupungin julkisissa hankinnoissa.

MTK ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ovat haastaneet suomalaiset äänestämään kuntavaaleissa ehdokkaita, jotka lupaavat toimia kuntien kotimaisten elintarvikehankintojen puolesta. (MT 9.6.2021).

Kokoomuksen Vartiaisen mukaan pormestarin vaikutusmahdollisuudet hankintalakiin ovat melko rajalliset.

"Yleisesti ottaen EU:ssa hankintojen pitää perustua säädöksiin, jossa kaikki voivat olla mukana kilpailussa. Tältä pohjalta on tehtävä taloudellisesti ja eettisesti kestäviä hankintapäätöksiä."

Perussuomalaisten Halla-aho korostaisi hankintakriteereissä pelkän hinnan rinnalla ekologisuutta ja kotimaisuutta.

"Meidän mielessämme hankinnoissa liikaa korostuu hinta määräävänä hankintakriteerinä. Voisi huomioida enemmän tuotteiden ympäristöjalanjälkeä, mukaan lukien kuljetukset. Hankintoja olisi myös pyrittävä tekemään läheltä, joten ruuan olisi syytä olla kotimaista aina, kuin suinkin mahdollista."

Vasemmistoliiton Arhinmäen mielestä poliitikkojen pitää määritellä kriteerit, joiden pohjalta hankinnat kilpailutetaan.

"Minusta kotimaista ja lähellä tuotettua pitää painottaa kaupungin elintarvikehankinnoissa. Samalla tavalla pitää painottaa myös eettisiä hankintoja, laatua ja työehtojen noudattamista."

Pormestariehdokkaista SDP:n Nasima Razmyar ja vihreiden Anni Sinnemäki eivät vastanneet MT:n lähettämiin kysymyksiin.

MT kysyi ehdokkailta myös, onko Helsingin väkiluvun kasvattaminen kaikissa tilanteissa tavoiteltavaa.

Kokoomuksen Vartiaisen mielestä on.

"Vain suuret kaupungit ovat Suomessa talouskasvun moottoreita, jotka vievät nuivan kasvun oloissa maata eteenpäin. Kasvavat yliopistokaupungit tuovat myös työperäistä maahanmuuttoa", Vartiainen toteaa.

"”Taloustutkimus myös osoittaa sen, että kun ihmiset ovat lähellä toisiaan kaupungeissa, he ovat tuottavampia. Näin ollen kaupungistuminen lisää ihmisten tuottavuutta.”

Arhinmäen mukaan kyse on kansainvälisestä megatrendistä.

"Tämä on globaali trendi, ihmiset muuttavat suurempiin kaupunkeihin. Syynä on tietysti työ ja opiskelu, mutta ennen muuta kaupungit tarjoavat yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden sopivan sekoituksen."

"Jos emme rakenna lisää asuntoja, entistä useampi Helsingissä syntynyt, kasvanut ja täällä työskentelevä joutuu vastentahtoisesti muuttamaan pois kotikaupungistaan asumisen kohtuuttoman hinnan vuoksi."

Halla-aho suhtautuu Helsingin kasvuun kilpaveljiään kriittisemmin.

"Helsingin ongelma on, että kasvamisesta on tehty itseisarvoisesti tavoiteltava asia. Emme vastusta kasvua itsessään, mutta sen olisi oltava kestävällä pohjalla. Nyt näin ei ole."

Perussuomalaisen mukaan nykyinen kasvupolitiikka johtaa muun muassa asumisen jatkuvaan kallistumiseen.

"Tällä hetkellä Helsingin muuttovoitto ja väestönkasvu perustuvat lähes yksinomaan maahanmuuttoon ja kotimaisenkin muuttoliikkeen osalta ulkomailla syntyneisiin. Tämä aiheuttaa paljon otsikoissakin olleita lieveilmiöitä ja sosiaalisia ongelmia."

Lue lisää

Jussi Halla-aho nousi koko maan suurimmaksi ääniharavaksi, kannoilla Elina Valtonen ja Juhana Vartiainen

Uudet valtuutetut joutuvat historiallisen muutoksen eteen – riidalla ei kuntaa rakenneta

Vihreät menetti Jyväskylän ykköstilan SDP:lle ja kokoomuskin meni ohi – kaupungin ääniharavaksi nousi Bella Forsgren

Kansanedustaja iloitsee SDP:n ykköspuolueen paikasta Joensuussa, mutta suree alhaista äänestysprosenttia: "Tämä on tulevaisuuden uhkakuva"