Politiikka

Suomen Pankin Olli Rehn: "Koronapandemiasta ei jää pitkäaikaisia vaikutuksia Suomen talouteen"

Suomen Pankki korottaa talousennustettaan ensi vuoden kolmeen prosenttiin. Keskuspankissa on tunnistettu myös syksyn työmarkkinakierroksen lakkojännitteet.
Jaana Kankaanpää
Suomen Pankki odottaa Suomen viennin toipuvan nopeasti, ja yltävän koronapandemiaa edeltäneelle huipputasolleen jo tänä vuonna. Pääjohtaja Olli Rehn arvioi julkisen talouden näkymien olevan kuitenkin heikot.

Suomen Pankki korottaa talousennustettaan tälle ja ensi vuodelle. Suomen talous kasvaa tänä vuonna 2,9 prosenttia ja ensi vuonna 3,0 prosenttia. Kasvu hidastuu kuitenkin 1,3 prosenttiin vuonna 2023.

Ratkaisevaa talouskasvulle ja työllisyydelle Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin mukaan on, että pandemia odotusten mukaisesti väistyy.

Pankki ennustaa, että Suomen talous kääntyy reippaaseen kasvuun, kun koronapandemia rokoteohjelman edetessä alkaa helpottaa.

Euroopan keskuspankki EKP jatkaa vahvasti kasvua tukevaa rahapolitiikan linjaansa edelleen. Rehn viittasi puheenvuorossaan EKP:n neuvoston viime viikon torstaina pitämään neuvoston kokoukseen, jossa EKP:n neuvosto kertoi keskuspankin arvopaperien ostojen (PEPP-ohjelma) jatkuvan ainakin ensi vuoden maaliskuuhun saakka, jos ne nähdään tarpeellisina. Korot pysyvät alhaalla ja inflaatio kohonneenakin alle EKP:n määrittelemän kahden prosentin tason.

Koronapandemiasta aiheutunut globaali talouden pudotus, vei Suomenkin talouskasvun viime vuonna 2,8 prosenttia miinukselle. Suomi selvisi pudotuksesta huomattavasti vähemmällä kuin vielä vuosi sitten arvioitiin.

Poikkeuksellista aiempiin Suomen taloutta koetelleihin ulkoisiin kriiseihin on Rehnin ja Suomen Pankin ekonomistien arvion mukaan se, että pandemiasta ei näytä jäävän pitkäaikaisia vaikutuksia Suomen bruttokansantiuotteeseen:

"Mikäli pitkäaikaisia vaikutuksia ei kohdata, se on hyvä uutinen. Yleensä Suomen talouskasvu on kärsinyt ulkoisesta shokista pidemmän aikaa. Tällä kerta odotamme Suomelle käyvän paremmin. Silti julkisen talouden velkaantuminen jatkuu, ja pidemmän aikavälin näkymät ovat heikot erityisesti julkisen talouden osalta, Olli Rehn varoittaa.

Finanssipolitiikassa Rehn toivoo palattavan budjettikehyksiin, heti, kun se on mahdollista. Hyvinä aikoina tulee kasvattaa puskureita, kun nyt pandemian aikana finanssipolitiikka on ollut elvyttävää.

Tuotanto supistui pandemian alussa jyrkästi, ja osa yrityksistä ja kotitalouksista kärsii kuitenkin yhä sen vaikutuksista.

"Talous kasvaa lähivuosina varsinkin kotitalouksien kulutuksen johdolla. Kuluttajilla on vahva luottamus talouteen. Kun he pääsevät koronatilanteen parannuttua kuluttamaan vapaammin, saa Suomen talous piristysruiskeen", sanoo Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum .

Pitkää nopean kasvun kautta ei hänen mukaansa ole kuitenkaan näkyvissä.

Talouskasvun hidastumisessa 1,3 prosenttiin vuonna 2023 heijastuu pidemmän aikavälin haasteista väestön ikääntyminen ja heikko tuottavuuskasvu.

Suomen Pankin tilastojen mukaan suomalaisten säästämisaste nousi pandemiavuoden aikana, ja kotitalouksille on kertynyt noin yhdeksän miljardia euroa säästöön kulutuksesta pidättäytymisen vuoksi. Ennusteessaan pankki ei odota, että säästöt purkautuisivat kulutukseen nopeasti. Säästämisaste palautuu Obstbaumin arvion mukaan kriisiä edeltävälle noin nollatasolle.

Talous saattaa kehittyä ennustettua paremmin tai huonommin, ja myönteisten ja kielteisten yllätysten mahdollisuudet ovat lähivuosina suunnilleen yhtä suuret.

”Suurimmat riskit liittyvät koronapandemian arvaamattomuuteen. Pandemia on ohi vasta, kun se on voitettu koko maailmassa”, Meri Obstbaum korostaa. Toisaalta talouskasvu voi muodostua jopa ennustettua nopeammaksi

Talouskasvu näkyy myös työllisyyden parantumisena ja työttömyysasteen laskuna kuluvan vuoden 7,7 prosentista asteittain vuoden 2023 6,7 prosentin tasolle työvoimasta.

Pääjohtaja Rehn vertaili Suomen tuottavuuskasvua ja työllisyysastetta muihin Pohjoismaihin, Ruotsiin ja Tanskaan. Suomi ei ole pysynyt kummankaan maan vauhdissa – eikä näytä kurottavan naapureitaan kiinni ilman vaikeita päätöksiä.

Myöskään Pohjoismaiden erilaiset valuuttakurssijärjestelmät eivät selitä Suomen takamatkaa. Tanskan kruunu on sidottu euroon, Ruotsin kruunu kelluu vapaasti ja Suomella on euro.

Tuottavuuskasvuun Rehn esitti jo hallituksen väliriihessä vaikuttamista yritysten t & k- eli tutkimus- ja kehityskannustimiin.

Työmarkkinoilla käydään syksyn tulevalla työmarkkinakierroksella tiukkaa vääntöä paikallisesti ja yrityskohtaisesti sovittavista työehdoista.

Tiedostustilaisuudessa Maaseudun Tulevaisuuden kysymykseen vastatessaan Rehn kertoi Suomen Pankin tunnistaneen jännitteet työmarkkinoilla:

"Olen pitänyt vähän kikynkin jäljiltä yhteyttä työmarkkinajärjestöihin. Huolimatta jännitteistä toivon, että tulevaan (työmarkkina-) kierrokseen suhtaudutaan rationaalisesti ja työllisyyttä ajatellen välttämään työtaistelut."

Rehn muistutti suomalaisen sopimusyhteiskunnan saavuttamista eduista. Saavutuksena hän pitää myös edellisellä tes-kierroksella edellisellä kierroksella käytännössä syntyneessä "Suomen mallista" – vientivetoiseen koordinaatioon perustuneesta palkkamallista, joka hänen mukaansa osoitti toimivuutensa.

Timo Filpus
Lue lisää

Neljäs yritystukipaketti jäänee viimeiseksi, kun talous kasvaa nyt ripeästi

Työllisyys ylitti kesäkuussa 72 prosentin rajan – lomautusten määrä jatkoi laskuaan, mutta pitkäaikaistyöttömyys on yleistynyt selvästi vuodessa

Kansantalouden tuotanto kasvoi yhdeksän prosenttia toukokuussa – "koronakuilu kohta kuitattu"

Suomen bruttokansantuote laski 2,9 prosenttia viime vuonna