Politiikka

Suomen elpymissuunnitelman hyväksyminen EU-tasolla menee alkusyksyyn

Komissio on antanut tällä viikolla ensimmäisiä suosituksia eri EU-maiden elpymissuunnitelmien hyväksymisestä.
LEHTIKUVA / SEPPO SAMULI
Suomen suunnitelman hyväksyntä ei Saarikon mukaan ennätä vielä heinäkuun kokoukseen.

Suomen elpymissuunnitelman hyväksyminen EU-tasolla menee alkusyksyyn, arvioi valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.). Suomen suunnitelma EU:n elpymispaketista saatavien rahojen käytöstä on tällä hetkellä komission käsittelyssä.

Komissio on antanut tällä viikolla ensimmäisiä suosituksia eri EU-maiden elpymissuunnitelmien hyväksymisestä. Vihreää valoa on näytetty esimerkiksi Portugalin, Espanjan ja Kreikan suunnitelmille.

Suunnitelmia käsitellään vielä EU-maiden valtiovarainministerien kokouksessa. Suomen suunnitelman hyväksyntä ei Saarikon mukaan ennätä seuraavaan kokoukseen, joka järjestetään heinäkuussa. Täten hyväksyminen menee alkusyksyyn.

Hyväksymisaikataulu ei viivästytä elpymissuunnitelman toteuttamista Suomessa, koska ensimmäiset toimet laitetaan liikkeelle kansallisella rahoituksella ja maksatus niihin saadaan EU:lta myöhemmin. Tuoreimpaan lisätalousarvioon on jo sisällytetty elpymissuunnitelman teemoihin liittyvää rahanjakoa.

"Kansalliset päätökset on tältä osin laitettu jo liikkeelle", Saarikko totesi perjantaina.

Saarikko osallistui perjantaina ensimmäiseen EU-valtiovarainministerikokoukseensa Luxemburgissa. Kokousta edelsi torstaina euroryhmän kokous, jossa Saarikko oli myös läsnä.

Käytäväkeskusteluissa kiinnostus on Saarikon mukaan kääntymässä jo siihen, miten EU:n budjettisääntöjä ja talouskuria tulisi uudistaa, kun koronaviruspandemia aikanaan hellittää.

Virallinen keskustelu aiheesta ei ole vielä alkanut, mutta Itävalta kutsui jo talouslinjausten kannalta samanmielisiä maita epävirallisen tapaamiseen kokouksen yhteydessä pohtimaan tulevaa uudistusta.

Suomikin oli kutsuttu mukaan, mutta Saarikko ei osallistunut tapaamiseen, koska Suomessa ei ole linjattu vielä kantaa sääntöuudistukseen.

Saarikko näkee, että keskustelussa EU:n tulevasta talouskurista on paljon samoja aineksia kuin keskustelussa, jota käytiin Suomessa keväällä hallituksen kehysriihen yhteydessä.

"Elvyttämisen, velkaantumisen, kehysten ja rakenneuudistusten ja niiden tarpeellisuuden ristipainetta. Siis sitä, mitä koronasumusta valoon siirtyminen oikeasti vaatii", Saarikko pohti.

Pandemian vuoksi EU:n budjettisääntöjä on höllennetty, mikä on mahdollistanut jäsenmaille poikkeamisen julkisen talouden vaatimuksista. Komissio on arvioinut, että budjettisääntöihin palataan vasta vuonna 2023.

Tavallisina aikoina EU:n vakaus- ja kasvusopimus määräisi jäsenmaita esimerkiksi pitämään julkisen talouden alijäämän korkeintaan kolmessa prosentissa ja julkisen talouden velan 60 prosentissa bruttokansantuotteesta.

Sääntöjen päivitystä oltiin aloittelemassa jo aiemmin, mutta työ keskeytyi, kun koronakriisi rantautui Eurooppaan viime vuonna.

Saarikko arvioi, että Suomi tulee pitämään esillä sääntöjen yksinkertaistamisen tärkeyttä. Hallituksen EU-selonteossa on linjattu, ettei EU-perussopimuksia pitäisi muuttaa, joten Suomi tulee todennäköisesti kannattamaan sitä, että perussopimuksissa mainituista alijäämä- ja velkasäännöistä pidetään kiinni jatkossakin.

Lue lisää

Katse isoon kuvaan EU:ssa

Britannia haluaa EU:n takaisin brexit-pöytään ja Pohjois-Irlantiin uuden kattauksen – EU ei lämpene kutsulle

EU ratkoo Ranskan ja Venäjän samppanjakiistaa

"On tärkeää nähdä EU:n ilmastotavoitteet vain minimitasona, joka Suomessa tulee ylittää", kommentoi ympäristöministeri Mikkonen