Politiikka

EU-komission suunnittelemat hiilitullit närästävät Venäjällä ja voisivat nostaa sähkön ja lannoitteiden hintaa Suomessakin

EK:n Brysselin toimiston päällikkö Kaisa Soro-Pesosen mukaan tärkeintä on kokonaisuuden hanskaaminen.
Jarkko Sirkiä
Euroopan Unionin hiilitullit voisivat nostaa esimerkiksi kivihiilellä tuotetun sähkön hintaa. Kuvituskuva.

EU:n ilmastopakettiin kuuluvat niin sanotut hiilitullit kiristävät EU:n suurimpia kauppakumppaneita, kuten Kiinaa ja Venäjää. Hiilitulleilla tai hiilirajamekanismilla tarkoitetaan esityksessä mukana ollutta työkalua, jossa Euroopan Unionin ulkopuolelta tuotaviin hyödykkeisiin lisättäisiin EU:n päästöoikeuskaupan mukainen maksu.

Ensimmäisessä vaiheessa hiilitullien kohteena olisivat rakennusmateriaalit sementti, rauta ja teräs sekä alumiini, lannoitteet ja sähkö. Näiden hyödykkeiden tuottaminen vaatii runsaasti energiaa, ja tuottaa siten myös runsaasti hiilipäästöjä.

Hiilitulleilla paitsi kannustetaan hyödykkeiden tuojia ilmastotoimiin, myös turvataan päästöoikeuskauppaan osallistuvan EU:n sisäisen tuotannon kannattavuus. Amerikkalaisen Financial Timesin mukaan hiilitullit iskisivät erityisesti paljon energiaa kuluttavaan alumiinituotantoon. (FT:n juttu maksumuurin takana).

EU:hun tuodaan alumiinia erityisesti Norjasta, Venäjältä ja Kiinasta.

Eniten esitystä onkin FT:n mukaan vastustanut Venäjä, joka omien laskelmiensa mukaan voisi menettää hiilitullien vuoksi jopa 7,6 miljardia dollaria, eli vajaat kuusi ja puoli miljardia euroa.

EU:n kauppakumppanien nihkeä suhtautuminen hiilitulleihin ei Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin toimiston päällikkö Kaisa Soro-Pesosen mukaan ole yllättävää.

"On selvää, että EU:n ulkopuoliset kauppakumppanit reagoivat tällaisiin tulleihin ja protektionistisiin toimenpiteisiin. Se oli varmasti odotettavissa, että riskinä on kaupan jännitteiden kasvu aina tällaisiin toimenpiteisiin ryhtyessä."

Hiilitullien vaikutusta esimerkiksi Suomen ja Venäjän väliseen kauppaan on hänen mukaansa kuitenkin vielä liian aikaista arvioida.

"kyseessähän on kuitenkin vasta muutama päivä sitten annettu komission esitys. Hyvin isoja kysymyksiä on vielä paljon auki: Mikä on esimerkiksi hiilitullin kattavuus, mikä on käytännön maksutapa rajalla ja miten tuotteen hiilijalanjälki lasketaan?"

Selvää kuitenkin on, että hiilitullin käytännön ratkaisuihin tarvitaan kansainvälistä yhteisymmärrystä.

"Toteuttamistapa täytyy tehdä läheisessä yhteistyössä EU:n tärkeimpien kauppakumppanien kanssa. Se varmaan vaatii läheisiä keskusteluja niin Venäjän, Kiinan ja USA:nkin kanssa. Vielä on hankala arvioida, minkälaisiin keinoihin he sitten omissa toimissaan päättyvät, mutta Parisiin ilmastosopimuksen kaltaiset kansainväliset sitoumuksethan koskevat kaikkia.

Suomeen tuodaan Venäjältä alumiinin lisäksi runsaasti sähköä ja jonkin verran lannoitteita. Esimerkiksi viime vuonna Venäjältä tuodun sähkön osuus Suomen kokonaiskulutuksesta vaihteli tilastokeskuksen mukaan kuukaudesta riippuen 0,3 ja 8,3 prosentin välillä.

Soro-Pesonen ei usko, että hiilitullipäätös tulee olemaan yksinkertainen edes EU:n sisäpuolella. Koko ilmastopaketin edistyminen voi riippua hiilitullista, mutta päätöksiä toisiaan tukeviksi tarkoitetuista kokonaisuuksista tehdään eri pöydissä.

"Hiilitulliasia ratkaistaan valtiovarainministerien pöydällä, kun taas energia- ja ilmastoasiat sekä päästökauppa-asiat ovat energiaministerien vastuulla. Ne voivat edetä myös EU:ssa vähän eritahtisesti."

"EK:n kanta tähän on ollut, että hiilitullit ovat EU:n näkökulmasta melko järeä toimenpide ja siinä on riskejä, jotka liittyvät kolmansien maiden vastatoimiin ja jopa kauppasodan uhkaan, samoin kuin tiettyjen tuontihyödykkeiden kallistumiseen. Siksi on tärkeää, että hiilitullimekanismin toimeenpano toteutetaan tiiviissä yhteistyössä EU:n tärkeimpien kauppakumppanien ja myös WTO:n kanssa."

Soro-Pesosen mukaan on kuitenkin ilmeistä, että kyseessä on nimenomaan ilmastotoimi, eikä protektionistinen kauppapolitiikka.

"Poliittisesti katsottuna tämä on nimenomaan ilmastotoimi, jonka tavoitteena on tasoittaa unioni sisäisten ja ulkoisten tuotteiden kilpailumahdollisuuksia EU:n sisämarkkinoilla. Siitä näkökulmasta tämä on ihan looginen toimi, ja komissiolle varmasti hyvin tärkeä palikka, jotta Fit for 55 tavoitteisiin todellisista päästövähennyksistä myös päästään."

Fit for 55 tarkoittaa Euroopan Unionin ilmastotavoitetta, jossa päästöjä on tarkoitus leikata 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraaliuteen on tarkoitus päästä vuonna 2050.

Euroopan Unionin sisäisten toimijoiden ja ilmaston kannalta on tärkeää, että myös unionin ulkopuolella tuprutetulle hiilelle saadaan jonkinnäköinen hinta. Venäjän kanssa runsaasti kauppaa käyvälle Suomelle uudistus voi kuitenkin tietää lisäkuluja.

"Tässä koko projektissa ideana on se, että minä enemmän ilmastopäästöjä sen tuotteen valmistuksesta syntyy, niin sitä kovempi tullimaksu niille sitten laitetaan. Tämä on varsinkin ranskan ja presidentti Emmanuel Macronin ajama aloite. Ranska on myös ilmoittanut priorisoivansa tämän asian poliittista läpivientiä puheenjohtajakaudellaan ensi keväänä, mutta kyllä tähän varmasti monien jäsenmaiden taholta liittyy suuria kysymysmerkkejä."

"Nämä ovat nyt ne yhteiset ilmastotavoitteet, joihin Suomi myös on sitoutunut. Se on nyt se kokonaisuus, joka tässä pitäisi pystyä hanskaamaan parhaalla mahdollisella tavalla.".

Lue lisää

Hiilitulleista tulossa EU:lle monimutkainen tehtävä – toivotaan työkaluksi ilmastonmuutoksen torjuntaan

Timo Rajalan viisi sähköistä vuosikymmentä

Suomi on pakkasilla totaalisen riippuvainen tuontisähköstä

Kauppauhat tuovat metsäteollisuudelle synkkiä pilviä – Myös mahdolliset hiilitullit heikentäisivät kilpailukykyä