Politiikka

Neljäs yritystukipaketti jäänee viimeiseksi, kun talous kasvaa nyt ripeästi

Suomen kansantalous kasvaa, pörssiyhtiöiltä pukkaa ennätystuloksia, kysyntä tukee liikevaihtoa ja tilauksia ja lomautusten päättymiset näkyvät työllisyydessä.
Jani Kärppä
Terasseille! Ravintolarajoitusten purkaminen ja terassikelit ovat auttaneet ravintola-alaa jaloilleen. Kuva Mökki-terassilta Rovaniemen keskustasta.

"Oli kyseessä iso tai pieni yritys, koko yrityskannan näkökulmasta tilanne on kaikilla neljällä päätoimialalla kääntynyt varsin positiiviseen suuntaan. Myös palvelusektorilla", ynnää talouskuvan yrityskentällä Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen.

Tiistaina julkistetut tiedot sekä kuluttajien että yritysten vahvistuneesta luottamuksesta ovat linjassa: Suomen talouskasvu kiihtyy kesän jatkoksi syksyä kohti.

Yritysten liikevaihdot kasvavat selvästi kaikilla talouden neljällä päätoimialalla – kaupassa, palvelualoilla, rakentamisessa ja teollisuudessa.

Selvä käänne positiiviseen nähtiin jo viime huhti–toukokuussa. Vire on jatkunut kesällä.

"En näe syytä siihen, miksi tämä perusura taittuisi syksyä kohden", Kuismanen jatkaa.

Näin, kunhan koronapandemia pysyy aisoissa. Korona ja sen delta-variantti leviävät ja voimaan voi tulla uusia rajoituksia. Tautitilanne ja siihen liittyvät kokoontumis ja liikkumis-rajoitukset tahdittavat taloutta.

Taloutta ja kulutuskysyntää vahvistaa kotitalouksien poikkeuksellisen korkea säästämisaste. Se potentiaalisesti tukee kysyntää, joka näkyy nyt eritoten rajoituksista pääosin vapautuneilla palvelualoilla.

Työvoiman kysyntä on kasvanut voimakkaasti esimerkiksi ravintola-alalla, kun lomautuksia on purettu ja terassit avautuneet. Toimialalta on siirtynyt työvoimaa muun muassa kaupan alalle ja kausityövoimasta on ravintoloissa ollut jo pulaa.

Valtio on tukenut yrityksiä kustannustukipaketein, kun liikevaihdosta on pandemiaa edeltävään aikaan hävinnyt vähintään 30 prosenttia. Parhaillaan Valtiokonttorilla on menossa neljäs kustannustukiohjelma.

SY:n Kuismasen arvion mukaan kustannustuki 4 tulee vielä tarpeeseen.

"Jos tämä tilanne jatkuu näin positiivisena eikä tule uusia yhteiskunnan asettamia rajoitteita, ei tällä kehityksellä tarvita eikä kenenkään tule vaatia uusia kustannustukipaketteja."

Kustannustuen neljännen kierroksen hakuaika alkaa 17.8. ja tukea voi hakea maalis-toukokuulta. Kustannustukea on maksettu tähän mennessä yrityksille 583 miljoonaa euroa.

"Suoraa elvytystä Suomen talous ei enää merkittävästi kaipaa, vaan talouspolitiikan painopistettä kannattaisi siirtää rakenteellisiin toimiin", arvioi Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Kuoppamäen mukaan tiistaiset tilastolukemat kuluttajien vahvasta luottamuksesta sekä EK:n yrityskyselystä kertovat talouden elpymisen jatkuvan vahvana ja kasvun painopisteen siirtyvän teollisuudesta palvelualoille, joiden luottamus nousi selvästi.

Suomen teollisuus selvisi pandemia-ajasta odotuksia paremmin.

"Teollisuuden kasvu on ollut yllättävän vahvaa. Voi olla, että syksyllä ennusteita voidaan joutua päivittämään ylöspäin. Palvelualat kasvavat nyt, kun patoutunut kuluttajien kysyntä kohdistuu palveluihin", toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà tulkitsee talouden kuvaa.

Vahva kysyntä maailmalla on tukenut teollisuuden vientiä. Kilpailukykyä on ollut ja tuoteportfolio on sopinut asiakkaiden tarpeisiin.

"Viimeisenä näyttää palvelualoista toipuvan matkailuala."

Ravintolat pärjäävät Lainàn arvion mukaan ainakin osin jo hyvin ilman tukia. Matkailualalla tuki voi olla yhä perusteltua. Kulttuurialalle tuli vähän myöhässä oma tukipakettinsa.

Lainàn mukaan syksyllä on oikea hetki lopettaa pandemian vuoksi maksettava yritystuki, jos rokotusten edistyttyä voidaan palata suhteellisen normaaliin.

Syksyllä edessä on myös laaja palkkaneuvottelukierros eri aloilla. Metsäteollisuudessa ja osin teknologiateollisuudessa neuvottelut käydään yrityskohtaisesti työnantajaliittojen aloitteesta.

Pörssiyhtiöistä Kesko kaupan alalla raportoi jälleen ennätystuloksesta ja kasvaneesta liikevaihdosta. Metsäyhtiöt UPM ja Stora Enso paransivat reippaasti huhti–kesäkuussa. Stora Enso tuplasi liiketuloksensa viime vuoden vastaavasta 364 miljoonaan euroon, ja UPM paransi liiketulostaan puolella viime vuodesta 307 miljoonaan euroon. Kumpikin yhtiö ylitti analyytikoiden odotukset. Metsä Group julkistaa osavuotensa tänään keskiviikkona.

Euroalueen pankkien pidättäytyminen osingonjaosta päättyy syksyllä. EKP:n pandemian ajaksi asettama voitonjakokielto päättyy syyskuun loppuun. Vahvan tuloksen tehneellä Nordealla on kahden vuoden osingot jonossa ja pankilta odotetaan ennätysosinkoja.

FIM varainhoidon ja yksityispankin päästrategi Lippo Suominen arvioi tulosjulkistajia:

"Tulokset ovat olleet erittäin hyviä ja kasvu vahvaa joka puolella. Totta kai voi jossitella koronalla, mutta pitää sopeutua elämään, ja niin me varmaan teemmekin. Kysymys kuuluukin, voiko jo mennä liian hyvin", Lippo Suominen pohtii.

Hän viittaa mahdolliseen ylikuumenemiseen, vaikkei vielä Suomessa. Raaka-aineiden hinnoissa on ollut nousua, kustannukset nousevat, työntekijöitä maailmalla on ollut vaikea saada töihin."

"Inflaatio ja hintojen nousupaineet ovat syksyllä edessä, jos maksimituet jatkuvat... ja kun tukia vedetään pois, pystyykö riittävän varovasti ottamaan tuen pois jotta talous jatkaa hyvää kehitystään", Suominen aprikoi.

Rahapolitiikkaa ohjaavat Euroopan ja Yhdysvaltojen keskuspankit EKP ja Fed. Inflaatio ja nousevat korot näkyvät jo USA:ssa. Euroalueella inflaatio oli kesäkuussa 1,9 prosenttia. EKP jatkaa velkakirjojen osto-ohjelmaansa ainakin ensi kevääseen.

EKP muutti rahapoliittista strategiaansa siten, että keskuspankki voi väliaikaisesti antaa hintojen nousta yli kahden prosentin tavoitteen, samoin kuin se nyt on alle tavoitteen. Se antaa korkojen nostoille lisää aikaa.

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde ja varapääjohtaja Luis de Guindos arvioivat keskuspankin Frankfurtin lehdistötilaisuudessa pitämässään katsauksessa 22. heinäkuuta:

"Odotamme inflaation nopeutuvan edelleen tulevina kuukausina ja alkavan hidastua ensi vuonna. Heikon palkkakehityksen ja euron aiemman vahvistumisen vuoksi hintapaineet jäänevät silti toistaiseksi vaimeiksi.

Pandemian aiheuttamien taloudellisten vaurioiden korjaaminen vaatii kuitenkin huomattavasti aikaa. Työpaikkojen säilyttämisjärjestelyjen piirissä olevien työntekijöiden määrä on pienentynyt, mutta se on yhä suuri. Työssä käyviä on nyt 3,3 miljoonaa vähemmän kuin ennen pandemiaa, ja etenkin monet nuoret ja vähemmän koulutetut ovat menettäneet työnsä.

EKP:n arvion mukaan menee vielä aikaa, ennen kuin pandemian vaikutus inflaatioon väistyy kokonaan. Indikaattoreiden mukaan pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat nousseet, mutta ne ovat vielä kaukana EKP:n kahden prosentin inflaatiotavoitteesta.

Lue lisää

Valtiovarainministeriö: Talouden nopeimman kasvun vaihe jossain määrin ohi, ensi vuonna talous kasvaa 2,9 prosenttia

Yle uutiset: Muoviala työllistää yhä enemmän Pohjois-Karjalassa, kovin työvoimapula vaivaa hoito- ja sosiaalialaa

Tilastokeskus: Työllisyysaste oli elokuussa 72,8 prosenttia

Talous kasvaa yksityisen kulutuksen tukemana – Etla ennustaa tämän vuoden talouskasvuksi 3,5 prosenttia