Politiikka

Palomieskansanedustaja lukee madonluvut pelastustoimen rahoitukselle: "Nykyiset palopäälliköt eivät tarvittaviin uudistuksiin kykene"

Kansanedustaja Petri Huru näkee pelastustoimessa paljon asioita, jotka olisi pitänyt tehdä toisin.
Jaana Kankaanpää
"Ei voi olla niin, että olisi vain ehdoton minimi, joka on laskettu riskien mukaan", Huru kommentoi palokuntien reservin puutetta.

Ainoa tällä hetkellä eduskunnassa istuva palomies Petri Huru (ps.) ei säästele sanojaan pelastuslaitosten ahdingosta puhuessaan.

"Täältä saat sellaisia kommentteja mitä et muualta saa", Huru lupailee jo puhelun alussa.

MT uutisoi jo aiemmin palokuntien 81 miljoonan euron rahoitusvajeesta ja jopa tuhannen lisäviran tarpeesta. Sopimuspalokuntalaisten liiton Aleksi Peurala kertoi puolestaan sopimuspalokuntien tukalasta tilanteesta huonokuntoisten tilojen ja puutteellisen koulutuksen osalta.

"Kyllä minä allekirjoitan heidän huolensa ja näkemyksensä", Huru sanoo.

Rahoituksen vaje on tunnustettu myös sisäministeriössä, ja se on luvattu korjata, kun pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille vuonna 2023. Huru on kuitenkin skeptinen sen suhteen, miten toimivia uudistuksia 22 hyvinvointialueeseen ja Helsinkiin perustuvalla järjestelmällä saadaan.

"Ei siinä mitään säästöjä enää hallinnosta synny", Hän arvioi.

"Toimivampi vaihtoehto voisi olla pelastuslaitoksen valtiollistaminen. Nykyiset palopäälliköt eivät tarvittaviin uudistuksiin kykene. Sen näkee ihan täällä alueilla ja myös valtakunnan tasolla."

Huru toimi itse palomiehenä Porissa ennen valintaansa kansanedustajaksi. 80-luvulla alkaneen työuransa aikana hän on nähnyt erityisesti operatiivisessa toiminnassa olevan henkilöstön määrän supistumisen.

"Porin keskuspaloasemalla palopuolen vuorovahvuus on nykyään esimies ja neljä palomiestä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että sieltä lähtee keikalle paloauto, jossa on kuski, esimies ja sammutuspari. Viides mies tuo sitten nostolava-auton."

Paloaseman säiliöautolle ei riitä vakituisesta palokunnasta enää kuljettajaa. Lisäveden tuomisesta vastaan porin keskustassa sijaitseva sopimuspalokunta, Porin VPK.

"Pääsääntöisesti he ehtivät hyvin paikalle, mutta on ollut myös tilanteita, jossa sammutukseen on tullut vesikatko."

Jos tulipaloa joudutaan sammuttamaan täydellä kapasiteetilla, kuluu paloauton oma säiliö loppuun muutamassa minuutissa.

Pelastustoimesta haetut synergiaedut ovat ainakin aiemmin Hurun mukaan epäonnistuneet. Esimerkkinä tästä toimii muun muassa sairaankuljetusvastuun siirtäminen sairaanhoitopiirille vuonna 2013.

Tätä ennen Huru toimi usean työkaverinsa tavoin myös ambulanssin hoitotason ensihoitajana. Uudistuksen jälkeen tähän vaadittiin kuitenkin sairaanhoitajan tutkintoa, jota palomiehillä ei ollut.

"Kun vuosi vaihtui, niin sormia napsauttamalla lähti luvat ja minä tipuin hoitotasolta takaisin perustasolle, vaikka olin vuosikymmeniä toiminut hoitotasolla, ja käynyt vuosittain tentit."

"En ymmärrä, onko meillä varaa siirtää sivuun sellaisia ihmisiä, jotka ovat tehneet tätä hommaa. Ymmärrän kyllä sen, että ne jotka eivät halua jatkaa tai pääse tenttejä läpi tiputetaan pois, tai että uusilla työntekijöillä on uudet säännöt. On kuitenkin kummallista että sellaisilta, jotka on jo pitkään tehneet tätä hommaa, viedään luvat pois.

Uudistus paitsi siirsi jo rutinoituneita hoitajia pois hoitotehtävistä, Hurun mukaan jopa laski synergiahyötyjä.

"Silloin kun palomies kelpasi vielä hoitotasolle, niin molemmat pystyivät tekemään ensihoidon hommia, mutta tarvittaessa myös pelastushommia. Nyt ambulanssinkuljettaja on palomies, ja hoitaja on sairaanhoitaja. Ensihoidon puolella molemmat pystyy tekemään ensihoidon tehtäviä, mutta eihän ensihoitaja pysty tekemään pelastustoimen tehtäviä."

Huru näkee kummallisena myös sen, että vakituisella palokunnalla ei ole juuri minkäänlaista reserviä, vaan lisämiehistön tarvetta paikataan lähes yksinomaan sopimuspalokunnilla.

"Jos päätoiminen palomies ei läpäise fyysisiä testejä niin hän tippuu pois operatiivisesta toiminnasta. Samaa tulipaloa voi kuitenkin sammuttaa sopimuspalokuntalainen, joka ei ole läpäissyt samoja testejä", Huru kertoo.

Sopimuspalokuntalaisista vain savusukelluskelpoisia sammuttajia koskevat samat kuntovaatimukset kuin vakihenkilökuntaa. Absurdeimmillaan tämä johtaa siihen, että kuntotestien läpäisemisen vuoksi operatiivisesta toiminnasta pudotettuja palomiehiä korvataan sellaisilla sopimuspalomiehillä, joilta ei tällaista testiä edes vaadita.

Sopimuspalokuntalaisten varaan luottamisen ongelmat korostuvat, jos esimerkiksi Kalajoen metsäpalojen kaltaiset pitkät operaatiot yleistyvät, tai niitä sattuu useita yhtä aikaa.

"Suurin osa sopimuspalokuntalaisista kuitenkin käy töissä. Normaalikestoiset keikat, kuten tulipalot ja liikenneonnettomuudet jotka kestävät joitain tunteja, kyllä onnistuvat, mutta jos keikka venyy yönkin yli, niin sopimuspalokuntalainenhan on aamulla jo ihan silmät ristissä töissä. Vielä pitkäkestoisempien keikkojen kohdalla on kyllä todellinen huoli siitä, että miten he jaksavat."

Huru kuitenkin korostaa myös sopimuspalokuntien tärkeyttä.

"Nämä ovat toisiaan täydennettäviä. Ei me pärjätä niin, että meillä olisi vain jompikumpi, se ei missään nimessä ole kustannustehokkain ratkaisu."

"On järjestelmän heikkous, jos se sammuttaminen perustuu sellaisiin tekijöihin, jotka eivät siellä pysty olemaan. Pitkittyviä tilanteita varten täytyisi kyllä olla päätoimisen palokunnankin puolella tiettyä resurssia. Ei voi olla niin, että olisi vain ehdoton minimi, joka on laskettu riskien mukaan", Huru lataa.

"Nykyisinkin joudutaan usein turvautumaan jo puolustusvoimien valmiusyksiköiden apuun. Kuten sanottua, pelastustoimessa on rahoitusvajetta jo nyt, ja nämä varallaolon korvauksen muutokset tulevat lisäämään sitä."

Kun olen saanut ensimmäisen puhelun keskustelut kirjoitettua juttuun, Huru soittaa vielä perään. Hän haluaa puhua myös palomiesten eläkeiästä. Nykyinen 65 vuoden eläkeikä on hänen mielestään liian korkea.

"En minä sitä viittäkymmentäviittä haikaile takaisin, mutta ehkä jossain kuudenkymmenen kohdalla olisi hyvä."

Yleensä palomiesten fyysisen suorituskyvyn rajat tulevat vastaan jo reilusti ennen eläkeikää.

"Kun miettii työnkuvaa, niin ei se oikein yli kuuskymppisen hommaa ole enää paineilmavehkeet päällä vetää moottorisahalla reikää kattoon. Kyllä siihen olisi hyvä saada nuorempia."

Kun palomiesten fyysinen kunto heikkenee eivätkä he esimerkiksi ole enää savusukelluskelpoisia, on korvaavia tehtäviä hankala löytää.

"Jos paloaseman vahvuus on vain se viitisen miestä, niin ei siellä ole mitään kevyempiä hommia, joihin vanhempia voisi sitten siirtää", Huru kertoo.

Työllistyminen muihinkin tehtäviin saattaa olla hankalaa, sillä palomiehillä on yleensä koulutusta ja työkokemusta vain pelastusalalta. Tämä vaikeuttaa koulutusta vastaavien töiden löytymistä.

Hurun mukaan eläkeiässä tulisi ottaa huomioon myös se, että palomiesten työn kuluttavuus vaikuttaa myös eliniän ennusteeseen.

"Aikanaan tehtiin ainakin Helsingissä tutkimus, jonka mukaan palomiehet kuolevat kymmenen vuotta muita nuorempina."

Lue lisää

Palomieskansanedustaja ei usko hyvinvointialueiden ratkaisevan pelastustoimen rahapulaa: "Toimivampi keino olisi pelastustoimen valtiollistaminen"

Pelastuspalvelujen saatavuus turvattava

"Avotulen tekeminen on ehdottomasti kielletty metsäpalovaroituksen aikana, ja piste" – maastopalot syttyvät nyt erityisen herkästi kuumuuden ja kuivuuden takia

Tekniikka apuun peurakannan säätelyssä