Politiikka

Aasian talousmahdeissa painitaan vauvakadon kanssa: Taiwan, Etelä-Korea ja Singapore ovat maailman pienimmän syntyvyyden maita

Kiina hyväksyi jo virallisesti kolmen lapsen politiikan. On asetettu kiistanalaiseksi, onko Kiinan yhden lapsen politiikalla ollut lapsien määrään alun perinkään merkittävää vaikutusta.
Gemma Ferrando/Lehtikuva
Vaikka maailman väestöstä valtaosa asuu Aasiassa, juuri Aasiasta löytyvät myös maat, joissa lapsia syntyy nykyisin vähiten. Kärjessä ovat Taiwan, Etelä-Korea ja Singapore.

Monissa talousmahdeissa lapsia syntyy ennätyksellisen vähän.

Kun samalla ollaan huolissaan maapallon väkimäärän kasvusta, paniikki väestönkasvun taittumisesta yltyy kehittyneissä maissa.

Alhaisin hedelmällisyysluku on Taiwanissa (1,07), Etelä-Koreassa ja (1,09) ja Singaporessa (1,15).

Jotta väkimäärä pysyisi ennallaan, naista kohden tarvittava jälkeläismäärä on 2,1. Suomessa kokonaishedelmällisyysluku on 1,37 (2020).

Kehitys on saanut monet päättäjät kuohuksiin. Lapsien määrää yritetään lisätä muuttamalla lakia ja lisäämällä taloudellisia kannustimia.

Yhden lapsen politiikastaan kuuluisa Kiina hyväksyi hiljattain lain, joka sallii perheen hankkia kolme lasta. Muutos vaikuttaa äkkiseltään mullistavalta. Nähdäänkö Kiinassa pian ennen kokematon vauvabuumi?

On kuitenkin asetettu kiistanalaiseksi, onko Kiinan yhden lapsen politiikalla ollut lapsien määrään alun perinkään merkittävää vaikutusta.

”Huippuvuosina” 1950- ja 1960-luvuilla lapsia oli Kiinassa korkeimmillaan 5 tai jopa 7 yhtä naista kohden.

Sen jälkeen hedelmällisyys lähti laskuun. Lasku alkoi tilastojen mukaan jo 1970-luvun alussa – ennen yhden lapsen politiikan alkua.

Yhden lapsen politiikan alkaessa Kiinan hedelmällisyysluku oli jo valmiiksi puolittunut huippuvuosista.

Vuonna 2013 tehdyssä tutkimuksessa Kiinassa ja Yhdysvalloissa työskentelevät tutkijat selvittivät, miten lapsiluku olisi voinut kehittyä ilman yhden lapsen politiikkaa.

He vertasivat Kiinan kehitystä maihin, joiden syntyvyyden kehitys oli ollut 1970-luvun alussa samantyyppinen kuin Kiinassa.

Kyseisen tutkimuksen perusteella syntyvyys olisi jatkanut laskuaan ilman politiikkaakin.

Kuvaava esimerkki on Taiwan. Taiwanissa ei koskaan harjoitettu yhden lapsen politiikkaa. Silti lapsiluku väheni samaan tahtiin kuin Kiinassakin.

Tällä hetkellä Taiwanin keskimääräinen lapsiluku on jopa matalampi kuin Kiinassa.

Tutkijoiden päätelmä oli, että taloudellinen ja sosiaalinen kehitys vaikuttavat merkittävästi naisten mahdollisuuksiin päättää, montako lasta he haluavat.

Tällä hetkellä Taiwanissa kuolee enemmän ihmisiä kuin syntyy.

Kun toisen maailmansodan jälkeisessä vauvabuumissa lapsia syntyi vuosittain yli 400 000, vuonna 2020 lapsia syntyi enää reilut 165 000.

Vuonna 2025 viidennes väestöstä tulee olemaan 65-vuotiaita, kirjoittaa Nikkei Asia.

Yhtenä syynä alhaiseen syntyvyyteen on nostettu raskaana olevien naisten syrjintä työelämässä. Nikkei Asia kertoo 32-vuotiaasta Gaosta, joka irtisanottiin hänen kerrottuaan työnantajalleen Taipeissa raskaudestaan.

Alhaista syntyvyyttä on selitetty myös vanhemmuuden korkeilla kustannuksilla.

Useissa aasialaissa kaupungeissa asuntojen hinnat ovat maailman korkeimpien joukossa, kirjoittaa Bloomberg. Esimerkkinä laskelmassa ovat Hong Kong, Singapore ja Tokio.

Toukokuussa Taiwanin hallitus päätti laajentaa mahdollisuutta koeputkihedelmöitykseen. Naimisissa oleva, alle 45-vuotias nainen saa kuusi tuettua hoitokertaa. Yli 28 000 pariskunnan odotetaan hyötyvän tuesta vuosittain.

Raskaana oleville naisille tarjotaan myös ilmaisia neuvolapalveluita ja vanhempainvapaasta maksettavia korvauksia on korotettu.

Etelä-Korea on samassa tilanteessa Taiwanin kanssa: ihmisiä kuolee enemmän kuin syntyy. Etelä-Koreassa sadat koulut rapistuvat, sillä lapsia on niin vähän, kirjoittaa Insider.

Vuosien 1982 ja 2016 välillä yhteensä 3 725 koulua on sulkenut ovensa. Osa niistä on muutettu esimerkiksi kahviloiksi tai yhteisöllisiksi tiloiksi.

Erityisesti maaseudulla koulujen määrän hupeneminen on haastavaa, sillä jäljellä olevien lasten koulumatkat voivat kasvaa kohtuuttomiksi.

Esimerkiksi aiemmin vilkkaalla Nokdon saarella asuu enää viisi lasta, Insider kertoo.

Japanissa syntyvyys laski viime vuonna historiallisen alas, kun vauvoja syntyi 840 832. Määrä on 24 407 alhaisempi kuin vuotta aiemmin, kertoo the Independent.

Aasian tiikereiden pelätään kenties taantuvan tallikissoiksi, jos syntyvyys laskee.

Kehitys on uhka maan taloudelliselle tuottavuudelle, arvioi Taiwanin kansalliseen kehitykseen keskittyvä virasto NDC. Myös Etelä-Koreassa väkimäärän taittumisen pelätään heikentävän talouden kehitystä.

Lapsentekoon kannustaakseen Etelä-Korea maksaa vuodesta 2022 alkaen 300 000 wonin eli noin 219 euron kuukausittaisen bonuksen jokaisesta vauvasta niiden ensimmäisen elinvuoden ajan.

Sen lisäksi lapsilisän suuruus kasvaa 365 euroon kuukaudessa.

Vanhemmille aiotaan viraston mukaan maksaa myös erillistä bonusta raskauden ajan kulujen kattamiseen.

Kaikkea ei kuitenkaan tunnu selittävän raha tai sen puute.

Esimerkiksi Taiwanissa naimattoman väestön osuus on kasvanut huomattavasti. Taannoisessa kansallisessa kyselyssä 38,6 prosenttia naisista ilmoitti, etteivät he ole kiinnostuneita avioliitosta.

Lue lisää

Kiinteistöjätti Evergrandeen liittyvät riskit ovat "hallittavissa", sanoo Kiinan keskuspankki

Suomen väkiluku nousee enää alle 60 000 ihmisellä ennen kuin se kääntyy laskuun vuonna 2034, ennustaa Tilastokeskus

Kiina koventaa otteita kryptovaluuttoja vastaan – keskuspankki kieltää kaiken kaupankäynnin niillä

Hiekan liikakäyttö turmelee ympäristöä Itä-Aasiassa – Kiinassa on valtava kysyntä hiekasta, josta valmistetaan betonia ja asfalttia