Politiikka

Ministeri Jari Leppä oli tyytyväinen riihen lopputulokseen: "Budjetti ei tuonut lisärasitteita maataloudelle. Se on hyvä asia"

Valtion ensi vuoden talousarviossa panostus luonnonvara- ja kotieläintutkimukseen yhteensä noin kolme miljoonaa euroa.
Jarkko Sirkiä
"Se, mitä on luvattu, tulee. Olemme yhä koronan jälkeisessä ajassa kiinni. On tärkeää, että investointeja vauhditetaan ja tehdään nopeita työllisyystoimia", ynnäsi ensi vuoden valtion budjetin sisältöä maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä MT:lle.

"Budjetti ei tuonut lisärasituksia maataloudelle. Neuvotteluissa tunnistettiin maatalouden ja metsien rooli hiilen sitojana", arvioi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) Maaseudun Tulevaisuudelle budjettiriihen lopputulosta.

Ilmastopäätösten osalta Jari Lepän mukaan ratkaisu on pitkälti se, mitä keskusta esitti keskiviikkona illalla vihreiden kanssa käymässä neuvottelussa.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) antoi hallituspuolueiden keskustan ja vihreiden löytää keskenään yhteisymmärrys ilmastopäästöjä leikkaaviin kirjauksiin. Keskusta nosti neuvottelijaksi ympäristövaliokunnan puheenjohtajan Juha Sipilän (kesk.) vihreiden ympäristöministerin Krista Mikkosen vastapariksi.

Myös ministeri Jari Leppä kertoo olleensa paikalla neuvottelemassa.

"Illalla olimme vielä todella kaukana toisistamme. Sipilä toi hyvän lisän neuvotteluryhmään ja hän oli ratkaisukeskeinen", Leppä kertoo neuvottelujen kulusta.

"Tottakai maatalous on hyvin sitoutunut ilmastotiekarttoineen yhteisiin ilmastotoimiin ja päästöjen vähentämiseen ja lisäratkaisujen tukemiseen", Leppä lisäsi.

Valtiovarainministeriön pohjaesitykseen nähden maa- ja metsätalousministeriö sai lisäyksiä tutkimukseen, muun muassa maaperätutkimukseen.

Syksyn budjettiriihessä panostetaan luonnonvara- ja kotieläintutkimukseen yhteensä vajaat kolme miljoonaa euroa.

Tästä summasta 1,14 miljoonaa euroa osoitetaan turvepeltojen päästövähennystutkimukseen.  

Budjettikirjausten mukaan osa turvepelloista on pystyttävä pitämään ruoantuotannossa, erityisesti vahvoilla maidon- ja naudanlihan tuotantoalueilla Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa nurmiviljelyssä.

Kustannuksiltaan ja ympäristövaikutuksiltaan tehokkaita keinoja turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamiseksi etsitään. Siksi tutkimukseen panostaminen on äärimmäisen tärkeää.  

Kannattava ruuantuotanto on keskeinen tavoite.

"Siellä on kirjaus verokannusteista esimerkiksi ilmastoystävällisten rehujen osalta, kierrätyslannoitteiden kokeiluja ja käyttöönottoa neuvonnan avulla, ravinteiden kierrätysohjelmaa jatketaan,...", Leppä luettelee.

Myös valkuaisomavaraisuus tuli nyt kirjattua. Kosteikkoviljelyssä kasvipeitteisyydellä vähennetään hiilidioksidipäästöjä.

Käytännönläheisiä toimia, jotka ovat olleet aiemminkin esillä ja sisältyvät myös MTK:n ja SLC:n ilmastotiekarttaan.

Ensi vuoden valtion budjetti tuo tukea myös biokaasun edistämiseen. Kiristystä polttoaineiden verotukseen tai kansallista päästökuppaa liikenteeseen ei budjettiin sisälly.

"Kokonaistavoitteeksi biokaasun tuotannossa asetetaan neljän terawattitunnin vuotuinen tuotanto. Se painottuu lannan ja maatalouden jakeiden hyödyntämiseen sekä synteettisen ja orgaanisen metaanin käyttöön. Tämä on iso panostus biokaasuun", Leppä luonnehti.

Vertailun vuoksi, fossiilittoman liikenteen tiekartan lähtökohtana on ollut 2,5 terawattitunnin biokaasukäyttö. Tähän nähden tavoitetta nostettiin 1,5 terawattitunnin energiantuotannon verran.

Biokaasun käyttö säilyy verottomana muussa kuin liikennekäytössä – esimerkiksi siis lämmityksessä. Liikennekäytössä kaasulla on jo jakeluvelvoite. Tutkitaan myös mahdollisuutta ottaa 100-prosenttinen biokaasu tieliikenteessä.

Jakeluasemaverkon rakentamiseen käytetään muun muassa Suomen kestävän kasvun rahaston rahoitusta.

Öljystä luopumisen avustuksiin pientaloille, kunnille, seurakunnille sekä yhdistyksille ehdotetaan yhteensä 35 miljoonan euron määrärahaa. Sähköautojen latausinfraverkoston laajentamista ja kaasutankkausverkkoon ehdotetaan yhteensä 23,3 miljoonaa euroa.

Laskelmat päästövähennyksiksi on Lepän mukaan tehty hyvin realistisilla oletuksilla. Suomi tavoittelee hiilineutraalisuutta vuoteen 2035 mennessä.

Suomen kokonaispäästövähenemän tavoitteena on 11 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuoteen 2035 mennessä.

Lepän mukaan nyt näillä toimin päästään merkittävästi suurempaan päästövähenemään, 14–15 miljoonaan tonniin.

"Keskusta lähti koko ajan siitä, että tavoitteisiin pyritään kannustein ja investointituin eikä pakolla. Näin annetaan tilaa teknologian ja toimintatapojen kehittymiselle", Jari Leppä perustelee.

Vuoden 2022 talousarvion loppusumma on 64,8 miljardia euroa. Valtion budjettitalous on 6,9 miljardia euroa alijäämäinen, alijäämän valtio kattaa velanotolla.

Budjetti tuo lisätukea maatalouden tutkimukseen:

- Budjetissa panostetaan myös naudantuotannon tutkimukseen. Minkiöllä ja Maaningalla luonnonvarakeskuksen tutkimusnavetan laitehankintakokonaisuus muodostuu neljästä osakokonaisuudesta, joilla rakennetaan lypsylehmänavetta vastaamaan laaja-alaisesti maidontuotannon, lypsylehmien genetiikkaan, metaboliaan, ravitsemukseen, terveyteen ja hyvinvointiin sekä uusimpaan teknologiaan liittyviin tutkimuskysymyksiin. Infraan ja laitehankintoihin osoitetaan yhteensä miljoona euroa.

- 700 000 euroa osoitetaan kotieläinten ruokinnan päästöjä vähentävien rehun lisäaineiden kehitykseen ja selvitykseen. (=sisältyy yllämainittuun 2,84 milj. e määrärahaan)

- Lisäksi ravinteiden kierrätyksen kokeiluhankkeen jatkoon osoitetaan myös miljoonan euron lisämääräraha.

Lue aiheesta lisää: Täyssähköautot vapautetaan autoverosta, rikkaille maastapoistumisvero, tupakointi kallistuu ja päästöt pienenevät 14–15 megatonnin verran – näistä hallitus sopi budjettineuvotteluissa

Mitä on lehmien "ilmastorehu", jota esitettiin budjettiriihessä vähentämään maatalouden päästöjä?

Lue lisää

Ilmastopaneelin Ollikainen olisi kaivannut hallituksen ilmastopakettiin näkemystä teollisuuden kehittämisestä – "Ehkä se puoli jäi öisissä väännöissä vähemmälle"

Täyssähköautot vapautetaan autoverosta, rikkaille maastapoistumisvero, tupakointi kallistuu ja päästöt pienenevät 14–15 megatonnin verran – näistä hallitus sopi budjettineuvotteluissa

EK hallituksen velanotosta: Uhkana rajut veronkiristykset tulevaisuudessa

Pääministeri Marin: Olemme sopineet 14–15 megatonnin päästövähennystoimista