Politiikka

EU:n taisteluosastojen käyttäminen vaatii yksimielisyyttä

Kulut taisteluosastojen käyttämisestä lankeavat lähinnä valmiusvuorossa olevien maiden maksettavaksi.
Markku Vuorikari
Suomi on aina tukenut taisteluosaston käytettävyyden kehittämistä.

Uuden kriisin kynnyksellä herää usein kysymys, olisiko EU:n taisteluosastoja pitänyt käyttää. Vastaus ei ole täysin yksiselitteinen.

”Esimerkiksi Afganistanin tilanteessa kritiikki EU:ta ja EU:n taisteluosastoja kohtaan menee vähän ohi, koska siinä oli kyse Naton operaation päättymisestä”, toteaa puolustusministeriön puolustusyhteistyöyksikön erityisasiantuntija Ilmari Uljas.

”Jos miettii EU:n ja Naton roolijakoa, niin poliittisesti on vaikea nähdä tilanne, jossa EU olisi tullut korvaamaan Natoa sinne.”

”Lisäksi Yhdysvallat tarjosi suojan Kabulin lentokentällä evakuointeihin ja kansalliset evakuointioperaatiot olivat EU-päätöksentekoa nopeampia”, Uljas sanoo.

Slovenian puolustusministeri Matej Tonin on ehdottanut nopean toiminnan taisteluosastojen kasvattamista jopa 20 000 sotilaaseen, kertoo uutistoimisto Reuters. Silloin EU ei olisi riippuvainen muiden tahojen sotilaallisesta avusta. Nykyään valmiusvuorossa on kerrallaan noin 1 500–3 000 sotilasta.

Nopean toiminnan osastoja ei ole vielä koskaan käytetty, vaikka niiden hyödyntämiseen sopivia kriisejä on osunut kohdalle. Syitä on monia.

Mikään voimassa oleva kriisi ei ole sopinut juuri silloin valmiusvuorossa olevalle taisteluosastolle. EU-mailla on erilaiset prioriteetit ja yhteinen turvallisuuskulttuuri puuttuu. Kustannukset taisteluosastojen käyttämisestä kaatuvat pääasiassa valmiusvuorossa olevan valtion kontolle.

Lisäksi valmiusvuorossa olevat taisteluosastot eivät välttämättä ole olleet todellisessa valmiudessa lähteä taisteluun.

EU:lla olisi valmius käynnistää sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita nopeastikin. Siihen kuitenkin tarvitaan kaikkien jäsenmaiden yksimielinen päätös, ja yhteisen ymmärryksen löytäminen 27 maan kesken on vaikeaa.

Strategiseksi kompassiksi kutsuttu EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön arviointi ja ohjaus pyrkii vastaamaan tähän ongelmaan. Siinä tarkennetaan turvallisuus- ja puolustusyhteistyön tavoitteita, tehostetaan EU:n tavoitetason toimeenpanoa ja varmistetaan, että puolustusaloitteilla on toivottu vaikutus.

Strategisen kompassin ensimmäinen versio on tulossa marraskuussa. Valmista pitäisi olla maaliskuussa 2022.

Suomi on aina tukenut EU:n nopean toiminnan ja taisteluosaston käytettävyyden kehittämistä. Valmiusjoukkoihin Suomi osallistui viimeksi vuonna 2020. Aiemmin Suomi on ollut mukana yhteensä kuusi kertaa.

”Suomen seuraavista vuoroista ei ole tehty päätöksiä vielä, mutta uskon, että osallistutaan tulevina vuosina”, Uljas sanoo.

Tällä hetkellä valmiusvuorossa on Italian johtama noin 2 700 sotilaan joukko, johon osallistuvat myös Itävalta, Unkari, Kroatia ja Slovenia.

Keskustelu EU:n nopean toiminnan taisteluosastoista sai uutta tuulta purjeisiin, kun tilanne Afganistanissa huononi nopeasti elokuun lopussa. EU:n taisteluosasto ei suinkaan ole uusi puheenaihe.

EU:n yhteisturvallisuuspolitiikan luominen 1990-luvun lopussa alkoi kriisinhallinnasta. Balkanin kriisin jälkeen ymmärrettiin, että EU tarvitsee kyvyn nopeaan toimintaan.

Keskustelu taisteluosastoista sai vauhtia vuonna 2003 Kongossa tapahtuneen Artemis-kriisinhallintaoperaation jälkeen. Vuonna 2005 taisteluosastot olivat jo alustavassa toimintavalmiudessa ja täysi valmius saavutettiin vuonna 2007.

Lue lisää

EU:n lisääntyvä metsäpäsmäröinti huolettaa metsänomistajia

"Missä on kotimaista metsätaloutta puolustava hallitus?" – MTK:n Mäki-Hakolan mukaan hallitukselta puuttuu näkemys metsäpolitiikan kokonaisuudesta

Suomen kanta EU:n metsästrategiaan: Metsäpolitiikan tulee säilyä jäsenmaiden päätäntävallassa

Euroopan komission puheenjohtaja: "Tärkein tehtävämme on nopeuttaa rokottamista maailmanlaajuisesti"