Politiikka

Mihin Suomen maakunnat käyttävät EU:n aluekehitysvaransa? Seuraava rakennerahastokausi alkaa marraskuun alussa

"Eivät rahat mene syrjäseutujen köyhille. Ne menevät yliopistoille ja ammattikorkeakouluille."
Antti Varonen
Etelä-Savossa Savonlinnassa aluekehitysrahalla on kehitetty kuitulaboratorio selluteollisuuden tarpeisiin. Kuitulaboratorion johtaja Tapio Tirri ja tutkimusapulainen Antti Pappinen tutkivat helmikuussa 2019 Savonlinnassa pilottimittakaavan valkaisureaktoria.

"Eivät rahat mene syrjäseutujen köyhille. Ne menevät yliopistoille ja ammattikorkeakouluille, sinänsä hyviin kohteisiin", sanoo Varsinais-Suomen liiton maakuntajohtaja Kari Häkämies.

Etelä-Savossa Savonlinnassa aluekehitysrahalla on kehitetty kuitulaboratorio selluteollisuuden tarpeisiin. Pohjois-Pohjanmaalla rakennerastoista on tuettu pk-yritysten innovaatioaloitteita ja Oulun yliopiston hankkeita.

Pohjois-Pohjanmaalla maakuntajohtaja Pauli Harju kertoo, että "alueelta tulleissa innovaatioaloitteissa ja läpimurroissa joka ikisessä jossain vaiheessa on tuettu rakennerahastovaroilla". Yli puolet tuesta on kohdentunut pienen ja keskisuuren yritystoiminnan yritystukiin. Harju mainitsee esimerkkinä oululaisen ict-teollisuuden, joka kehittää elektroniikkaa ja ohjelmistoja autoteollisuuden tarpeisiin.

Tukea maakunnassa on kanavoitu etenkin Oulun yliopiston hankkeiden kautta eri aloille.

Periaatteessa EU:n aluekehitysrahastoista Suomelle osoitetut varat voidaan jakaa kansallisesti kuten täällä halutaan. Rajoituksena on harvaan asutun alueen erityisrahoitus sekä Itä- ja Pohjois-Suomelle osoitettu sadan miljoonan euron kuori.

Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat ovat vaatineet lisää alueiden välisiä kehityseroja tasoittavaa koheesiorahoitusta itselleen.

Harvaan asutun alueen erityisrahoituksesta sovittiin jo Suomen EU-liittymissopimuksessa: 30 euroa per asukas vuodessa. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla EU-rahoituksen kokonaissaanto on vuosien aikana kasvanut yli 66 euroon asukkaalta.

Yhteiskunnallisesti merkittävä aluekehitysrahastojen kansallinen rahanjakopäätös menee talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätettäväksi. Jos sekään ei pääse sopimukseen, asia menee ratkaistavaksi valtioneuvoston yleisistuntoon.

EU-komissio on asettanut Suomen kahteen erilliseen alueeseen omine seitsemän vuoden rahoituskehyksineen: Uusimaa ja muu Suomi. Kansallisesti valtio päättää maakunnittain rahanjaosta vuosittain tämän raamiratkaisun sisällä.

Komission näkökulmasta Suomen kehittyneisiin alueisiin kuuluu Uusimaa ja siirtymäalueeseen kuuluu koko muu Suomi. Mikäli Uudellemaalle esitettyä kehystä nyt muutetaan, vaikkapa siirtämällä potista rahaa muualle Suomeen, sekin MT:lle esitetyn virkamiesarvion mukaan kyllä perusteltuna hyväksytään Brysselissä.

Kiirekin alkaa jo olla – uusi rahanjakokausi alkaa viimeistään marraskuun alussa.

Lue lisää:

Aluekehitysrahojen jaosta tulee miljardiluokan päätös syyskuun loppuun mennessä

Lue lisää

Yle uutiset: Aiempaa leveämmät laivat pääsevät Kemiin, kun Ajoksen ruoppausten ensimmäinen vaihe valmistuu talveksi – syventämisurakan kilpailutus on avattu uudestaan

Seurakunnan päätehakkuu vaihtui luonnonsuojelualueeksi

Kemin biotuotetehdas kääntää puuvirrat etelästä pohjoiseen

Ministeri Lintilän linjausta kiistellyistä aluerahoista odotetaan alkuviikolla – maakunnat eivät löytäneet sopua