Politiikka

Aluerahojen jako saa kritiikkiä sekä Kainuusta että Lahden seudulta: Periaatteet jäivät ministeriön sisäpiirin tietoon

Valtion rahoitusosuus pienenee seuraavalla rahoituskaudella 40 prosenttiin maakuntien hankkeissa.
Johannes Tervo
Aluerahalla paikataan myös alun perin turpeentuotannosta luopumiseen tarkoitettua reilun siirtymän tukea. Reilun siirtymän tukea jaettiin kuitenkin myös suurimpien turvetuotantomaakuntien ulkopuolelle esimerkiksi uuden yritystoiminnan kehittämiseen ja koulutukseen.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) torstaina esittelemä uusi EU:n aluerahojen alueellinen jako toi muutoksia aiempiin jakoperusteisiin. Vuosien 2021–2027 ohjelmakaudella Etelä- ja Länsi-Suomen saanto suhteessa aiempaan ohjelmakauteen verrattuna kasva, Itä- ja Pohjois-Suomen osuus koko potista puolestaan pienenee.

Kuinka tyytyväisiä Kainuussa ollaan uuteen EU:n aluerahojen jakopäätökseen, maakuntajohtaja Pentti Malinen?

"Ohjelmavarojen jakoon kokonaisuutena Kainuun osalta voimme tyytyä tähän ratkaisuun. Pettymys oli valtion rahoitusosuuden pieneneminen, joka vei merkittävästi rahoituspohjaa koko ohjelmalta ja siis kaikilta maakunnilta."

Valtion vastinrahoituksen osuus aluerahoihin laskee aiemmasta 50 prosentista 40 prosenttiin. Reilun siirtymän tuissa valtion vastinrahoitus on 30 prosenttia (MT 1.10.).

"Jakoperiaatteet jäivät ministeriön sisäpiirin tietoon, joten meillä ei ole faktapohjaa johon verrata jaon oikeudenmukaisuutta. Itä- ja Pohjois-Suomessa lähtökohtamme oli, että jakoperusteissa nojattaisiin EU:n alue- ja rakennepolitiikan kriteereihin, jotka selkeästi lähtevät alueiden välisten erojen tasoittamisesta", Malinen sanoo.

Paljonko maakunta sai aluerahaa aiemmin ja saa jatkossa?

"EU:n ja valtion yhteenlasketut rahoituskehykset ovat Kainuussa päättyvällä kaudella 98,7 miljoonaa ja tulevalla 99,6 miljoonaa euroa. Siis vain vajaan miljoonan kasvu."

Mitä uusia avauksia rahoilla voidaan saada aikaan?

"Fokus on meillä vahvasti yritystuissa, joten yritysten suunnitelmat ratkaisevat. Uskon vahvasti, että meillä on huomattava investointipotentiaali muun muassa matkailussa, biotaloudessa ja ict-aloilla."

Hanketyössä yksi keskeinen fokus on Malisen mukaan nostaa Kainuu kansainvälisen matkailun kohdealueena uudelle tasolle. "Biotuotetehtaan perustamisen ja puurakentamisen kasvun kautta keskeiseksi muodostuu työntekijöiden rekrytointi ja uutena erityisesti ulkomailta rekrytointi ja muutto Kainuuseen."

Malisen mielestä on tärkeää, että oikeudenmukaisen siirtymän rahaston varojen käyttö Suomessa saadaan mahdollisimman joustavaksi ja laaja-alaiseksi. "Tämä on ymmärtääkseni maakuntien yhteinen tahto – ministeriöiden sisällä on ollut havaittavissa pyrkimystä suppeaan ajatteluun."

"Itä- ja Pohjois-Suomessa lähtökohtamme jatkossakin on, että jakoperusteissa on nojattava EU:n alue- ja rakennepolitiikan kriteereihin, jotka selkeästi lähtevät alueiden välisten erojen tasoittamisesta", Malinen viittaa harvan asutuksen pysyviin haittoihin.

Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen ei ole tyytyväinen päätökseen.

"Rahojen tarkoitus on tasata alueiden kehityseroja, mutta Suomessa niistä on nyt tullut saavutettu etu. Tämä ei ole oikein eikä se perustu mihinkään sopimukseen tai mittaristoon. Pohjois-Pohjanmaalla pelkkä rahojen kasvu on yksin suurempi kuin kaikki Päijät-Hämeen saamat rahat yhteensä. Tätä ei voida perustella millään aluetalouden, työllisyyden, väestön tai elinvoiman indikaattorilla."

Timosen mukaan rahat kasvoivat vain vähän ja aluetalouteen suhteutettuna EU-aluerahojen mittaluokka on yhä pieni. Niiden varaan Päijät-Hämeen ja sen yritysten kehittymistä ei hänen mielestään kannata rakentaa.

"Suuntaamme aluerahat tarkasti muutamaan strategisesti valittuun kohteeseen."

Timonen sanoo, että aluerahoja paljon saavilla alueilla epäoikeudenmukaista jakosuhdetta on usein perusteltu EU:n liittymissopimuksella.

"Tämä ei ole totta eikä näin saisi väittää. Ainoastaan harvaan asuttujen alueiden tuki 30 euroa per asukas on määritelty EU-sopimuksessa, muista aluerahoista päätetään kansallisesti. Päijät-Häme jätettiin lisäksi kokonaan uuden oikeudenmukaisen siirtymän (JTF) rahoituksen ulkopuolelle. Onko tämä oikein? Ei minusta."

Lue lisää:

Aluerahojen jaosta leivottiin kompromissi, jossa minkään alueen tukieurot eivät vähene

Timo Filpus
Lue lisää

Sokerijuurikkaan jätekuidusta kehitetty kuitusidos voi mullistaa sorateiden hoitoa – Lahdessa alkanut kokeilu selätti jo kuukaudessa pöly- ja irtokiviongelmaa

Aluerahojen jaosta leivottiin kompromissi, jossa minkään alueen tukieurot eivät vähene

Mitkä maakunnat saavat tahtonsa läpi? Ministerivaliokunta jakaa 1,5 miljardin aluekehitysrahat syyskuun loppuun mennessä, maakuntajohtajien kahden vuoden neuvottelut jäivät tuloksettomiksi

Vuoden maisemateko iski jättipalsamiin ja lupiiniin: Lahden kaupunki torjui voitokkaasti haitallisia vieraslajeja