Politiikka

Mika Lintilä tomerana: Luvituksille lakiin enimmäisaika, yrityksille tutkimusvähennys ja Suomelle ja Ruotsille yhteinen teollisuuspoliittinen strategia

"Lupien sujuvoittaminen ilmainen tapa lisätä työpaikkoja."
Jaana Kankaanpää
Elinkeinoministeri Mika Lintilä ehdottaa Suomelle ja Ruotsille yhteistä teollisuuspoliittista strategiaa.

Investointien tarvitsemat luvat venyvät nykyisin aivan liian pitkäksi. Jos ei aikaa muuten saada lyhentymään, tulee säätää laki, johon kirjataan esimerkiksi vuoden mittainen enimmäiskäsittelyaika viranomaisille, elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ehdotti keskiviikkona työ- ja elinkeinoministeriön Ilmastotekoja nyt! -seminaarissa.

"Luvituksen sujuvoittaminen on ilmainen tapa saada yksityisiä investointeja ja työpaikkoja liikkeelle. Myös EU-komissio suosittaa jäsenmaita nopeuttamaan luvitusta."

"Olen huolissani monimutkaisista lupaprosesseista, jotka kaatuvat lopulta oikeusasteissa. Meillä ei ole varaa jäädä asemalle siksi, että investoinnit seisovat lupakäsittelyssä ja katsoa kun vihreän siirtymän juna painaa Ruotsia pitkin ohi"; Lintilä pohdiskeli.

Lintilällä oli polkaissut puheeseensa useita ehdotuksia, hänen mukaansa yritysten pitäisi saada laaja verovähennys tutkimus- ja kehitysinvestoinneista.

"Olennaista on yksityisellä rahalla tehtävät investoinnit, julkinen velkaraha ei tähän riitä. Osa murrosta on tutkimus ja tuotekehitys. Meidän on otettava käyttöön uusia teknologioita ja materiaaleja ja sovellettava tutkimusta."

Ministeri ehdotti myös, että Suomi ja Ruotsi laatisivat yhteisen teollisuuspoliittisen strategian, jolla edistetään vihreää siirtymää. Ensi vuonna voitaisiin järjestää asiasta huippukokous, johon osallistuisi maiden politiikan ja elinkeinoelämän johto.

"Suomi ja Ruotsi eivät ole pelkästään kilpailijoita, vaan myös kumppaneita. Esimerkiksi fossiilittoman teräksen valmistus on molemmille kansallisesti tärkeää”.

Ruotsi on investoimassa Pohjois-Ruotsin teollisuuteen sata miljardia euroa, joka tarjoaa työtä Suomeen. Suurimmat investoijat ovat teräs-, akku- ja kaivosteollisuus, lisäksi rakennetaan satamia ja rautateitä.

Alueelle tarvitaan 20 vuoden aikana 10 000–25 000 uutta työntekijää, ja sähkön tarve kasvaa ulkoministeriön mukaan 134 terawattitunnista 230 terrawattituntiin vuodessa. Suomen sähköntuotanto oli viime vuonna 81 terawattituntia.

Lintilän mukaan vihreä siirtymä eli vähähiilisyys on johtava virtaus maailmalla. Arabiemiraattien energiaministeri kertoi pari viikkoa sitten Lintilälle, että kaikki öljyrahat käytetään vihreään siirtymään, Yhdysvaltojen tuhannen miljardin euron infrapaketissa on paljon verotukia uusiutuville ja EU panostaa vähähiilisyyteen.

EU-komissio on arvioinut, että EU:n ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii 3 500 miljardin euron investoinnit 2030 mennessä. Vaikka elpymispaketti voi antaa vauhtia, se kattaa koko Euroopassa tästä vain seitsemän prosenttia.

"Suomessa tarvitaan ennen kaikkea vakautta, jotta teollisuus uskaltaa investoida. Julkisella velkarahalla ei riittäviä investointeja voida tehdä, siihen eivät rahat riitä", Lintilä toteaa.

Teollisuuden vähähiilitiekartat osuvat vihreään siirtymään erinomaisesti, ja niiden toimeenpano on suomalaisen teollisuuden kilpailuetu. ”Tiekartat näyttävät suunnan ja kertovat reitin. Valtion tehtävä on tukea sitä, että yritykset voivat panna tiekartat toimeksi.."

”Jos nykyisestä energian hinnan noususta voi tehdä jonkin johtopäätöksen, se on, että fossiilisista irrottautumiseksi pitää painaa kaasua eikä jarrua”, Lintilä sanoo.

”Talvella tehtävässä ilmasto- ja energiastrategiassa nostetaan yritysten hiilikädenjäljen vahvistaminen läpileikkaavaksi teemaksi. Hiilikädenjälkemme kasvattaminen on välttämätön pari hiilineutraaliustavoitteellemme."

Kädenjäljellä tarkoitetaan esimerkiksi yrityksen toiminnan tai tuotteiden päästöjä vähentävää vaikutusta maailmalla.

"Tiekartat ovat kiinnostaneet Euroopan komissiota, joka on kehittänyt tiekartoista oman versionsa. Komissio puhuu siirtymäväylistä, mutta taustalla on Suomessa kehitetty toimintatapa”, johtava asiantuntija Jyrki Alkio TEM:stä arvioi.

TEM:n ylijohtaja Riku Huttunen muistutti, että Suomen vähäpäästöinen energiajärjestelmä on jo enemmän osa ratkaisua kuin osa ilmasto-ongelmaa.

”Haasteena on ajoittaa investoinnit oikein. Monien uusien teknologioiden kannattavuus on vielä kehittymässä tai testaamatta, eikä kansainvälisessä kilpailussa ole varaa kalliisiin huteihin. Valtion tuet demonstraatiohankkeille ovat oiva keino loiventaa riskejä."

Lue lisää

Keskusta haluaa oven raolleen kaivoksille luonnonsuojelualueilla, vihreät ei – ympäristökysymykset hiertävät edelleen kaivoslain valmistelua

Komissaari Mairead McGuinness vierailee Suomessa

"Iso pullonkaula elinkeinoelämän kasvulle on työvoiman saanti" – elinkeinoministeri Lintilän mukaan ulkomaisten työntekijöiden tarve on tosiasia

TEM: Työvoiman saatavuus himmentää alueellisia kehitysnäkymiä