Politiikka

Mielipide: Neuvolan lähipalvelut tulee säilyttää – "Lakisääteinen henkilöstömitoitussuositus olisi paikallaan"

THL:n asiantuntija Tuovi Hakulinen ja Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Tiina Mäenpää ovat huolissaan sote-uudistuksen vaikutuksista neuvolaverkostoon.
Jaana Kankaanpää
Julkisilla kulkuvälineillä useamman lapsen kanssa matkustaminen voi nostaa kynnystä mennä neuvolaan, Tuovi Hakulinen ja Tiina Mäenpää kirjoittavat.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä syntyvät hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 alusta. Tärkeä kysymys ratkaistavaksi on, mistä palveluja on saatavilla, miten sote-keskukset sijoittuvat alueilla ja kuinka turvataan palvelujen saavutettavuus. Miten käy tärkeälle perheiden lähipalvelulle – neuvolalle?

Huolenamme on, miten kauaksi lähipalveluina tarjotut neuvolapalvelut ajautuvat asiakasperheistä ja miten yhdenvertaisuus palvelujen saannissa toteutuu.

On tärkeää, että ensi vuonna sata vuotta täyttävät neuvolapalvelut säilyvät edelleen lähipalveluina, kuten ovat jo 1940-luvun lopulta olleet.

Palvelujen saavutettavuus on turvattava siten, että niitä ei viedä kauaksi asiakkaista. Saavutettavuus on turvattava myös siten, että neuvoloissa on nykyistä enemmän terveydenhoitajia ja vakituisia neuvolalääkäreitä, jotta valtioneuvoston asetuksen mukainen työ mahdollistuu, eikä työmäärä olisi nykyisenkaltaisesti ylikuormittunut. Lakisääteinen henkilöstömitoitussuositus olisi paikallaan neuvolapalveluiden laadun ja vaikuttavuuden turvaamiseksi.

Neuvolat ovat perheille tärkeä terveyttä ja hyvinvointia tukeva palvelu, jota lähes kaikki perhettä suunnittelevat, raskaana olevat ja lapsiperheet ovat tähän asti käyttäneet. Neuvolatyössä lähtökohtana on perheiden yksilöllinen kohtaaminen, ohjaaminen ja tukeminen, mikä perustuu asiakassuhteen jatkuvuudelle, tuttuudelle sekä luottamuksellisuudelle.

Miten näille käy, jos terveydenhoitaja vaihtuu usein tai terveydenhoitaja ei tunne perhettä ja asiakasperheen elinympäristöä ja olosuhteita?

Neuvolapalvelujen keskittäminen taajamista isommille paikkakunnille hankaloittaa monen perheen mahdollisuuksia käyttää palvelua. Kaikilla ei välttämättä ole omaa autoa käytössä ja julkinen liikenne voi olla vähäistä. Julkisilla kulkuvälineillä useamman lapsen kanssa matkustaminen voi myös nostaa kynnystä mennä neuvolaan.

Kotikäynnit ovat olleet terveydenhoitajien keskeinen työmuoto ja niiden vaikuttavuudesta on vahvaa tutkimusnäyttöä. Kotikäyntien tekemiseen menee aikaa nykyistä enemmän palvelujen keskittämisen myötä. Tästä huolimatta työmuodon käyttöä kannattaa vahvistaa, sillä perhe hyötyy terveydenhoitajan tekemistä tihennetyistä kotikäynneistä. Neuvolan keskitetty puhelinpalvelu ja ajanvaraus eivät tue asiakaslähtöisyyttä eivätkä asiakassuhteen jatkuvuutta.

Neuvolatoiminnan tehokkuuden ja tuloksellisuuden perusta on siinä, että sama tuttu terveydenhoitaja työskentelee perheen kanssa sekä äitiys- että lastenneuvolassa. Tämä on asiakaslähtöistä ja tukee myös terveydenhoitajien työn mielekkyyttä.

Moniammatillinen yhteistyö neuvolassa on tärkeää, koska perheiden huolet ovat nykyisin moninaisia. Perhekeskus, missä neuvolapalvelut ovat ydinpalveluita, toimii rakenteena lapsiperheille suunnattujen sosiaali- ja terveyspalvelujen ja muiden palvelujen yhteensovittamiselle (integraatiolle) sekä yhteistoiminnallisista toimintatavoista ja yhtenäisistä käytännöistä sopimiselle.

Hyvinvointialueiden tulee ensisijaisesti kehittää perusterveydenhuoltoa ja työolosuhteita siten, että laadukkaan toiminnan edellytykset turvataan. Samalla turvataan alan vetovoima ja taataan henkilöstön saatavuus.

Perusterveydenhuollon kritiikki on kohdistunut hoidon saatavuuteen ja palvelujen pirstoutumiseen sekä henkilöstön vaihtuvuuteen. Vuodesta 2023 lähtien hyvinvointialueet voivat varsin itsenäisesti järjestää palvelunsa. Nähtäväksi jää, onko väestö yhdenvertaisessa asemassa palvelujen saannissa, kun palvelujen saavutettavuus vaihtelee alueittain?

Tammikuussa valittavilla aluevaltuutetuilla on keskeinen rooli neuvolapalveluista päätettäessä. Toivomme valtuutetuilta viisaita päätöksiä suomalaisten lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi.

Tuovi Hakulinen

tutkimuspäällikkö, TtT, dosentti

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tiina Mäenpää

puheenjohtaja, TtT

Suomen Terveydenhoitajaliitto

Tammikuussa valittavilla aluevaltuutetuilla on keskeinen rooli neuvolapalveluista päätettäessä.

Lue lisää

Keskusta pesi perussuomalaiset maakunnissa – "Lähipalvelut olivat näiden vaalien ydintä"

Avoin kirje uusille aluevaltuutetuille

Saarikko hehkuttaa keskustan paluuta suureksi puolueeksi – "Vahva viestimme lähipalveluista tuli vaalien ydinviestiksi"

Aluevaaleissa valittiin enemmän naisia kuin miehiä – yli puolet eduskunnasta istuu nyt myös aluevaltuustoissa