Politiikka

Työhönvalmennuksen palveluihin toivotaan lisää tasalaatua sotesta – vastuu siirtyy hyvinvointialueiden päättäjille

Erityisryhmien saama työhönvalmennus pienissä kunnissa voi saada lisää hartioita uudesta hyvinvointialueesta.
Johannes Tervo
Toimintakeskuksen keittiö toimii Seinäjoella harjoittelupaikkana, jossa voi oppia taitoja eteenpäin työuralle. Jussi Rantee, 21, (vas.) ja Marko Koski, 27, paiskivat töitä keittiöllä perjantaina. Rantee toivoo pääsevänsä kokeilemaan töitä Lounaskaffila Murrossa, Koskella on jo työkokemusta samasta paikasta. Keittiövastaava Janina Vuorela (oik.) opastaa nuorukaisia keittiön rutiineihin.

Nykyiset kehitysvammaisten erityishuoltopiirit lakkautetaan ja palvelujen järjestäminen siirtyy hyvinvointialueiden järjestettäväksi lähiaikoina. Kehitysvammaisten sosiaali- ja terveydenhuollon muutosten toimeenpano on määrä tehdä vuoden 2022 aikana.

Soteuudistukseen liittyvät lait hyvinvointialueiden perustamisesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä hyväksyttiin eduskunnassa viime kesäkuussa.

Kehitysvammaisille ihmisille järjestettävää työ- ja päivätoimintaa on normittanut laki kehitysvammaisten erityishuollosta vuodelta 1977.

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n työelämäasiantuntijan Kari Vuorenpään mukaan lainsäädäntö säätää toiminnan järjestämisestä ja sisällöstä vähän, mutta toiminnalla on kunnissa vahvat käytännöt ja perinteet.

”Kun toimintaa säädellään vähän, on kunnilla ollut mahdollisuus järjestää sitä omista lähtökohdistaan, vaikka toimintaa pitäisi järjestää asiakkaiden tarpeiden mukaan. Toiminnan kehittäminen vaatii asiakkaiden kuulemisen ja heidän yksilöllisten tarpeiden huomioimista palvelukäytännöissä”, Vuorenpää pohtii.

Erityishuoltolain väistyessä työ- ja päivätoiminnasta pitää säätää muussa lainsäädännössä, mutta vielä ei ole varmuutta siitä, koska ja miten.

Yksittäisillä paikkakunnilla voi Vuorenpään mukaan olla aivan realististakin pelkoa tulevasta, sillä isoja kysymysmerkkejä on siinä, miten säädökset ja isot linjat muuttuvat lopulta käytänteiksi.

"Nykyinen työtoiminta eri kunnissa voi asettaa asiakkaat hyvin eriarvoiseen asemaan. Hyvinvointialue voi tuoda tähän tasalaatuisuutta, eikä eri puolilla hyvinvointialueita toiminnassa olisi suuria eroja. Nykyisin on kuntia, joissa kaikki ovat hyvin tyytyväisiä. Toisaalta on kuntia, joissa palvelun käyttäjät kokevat työ- ja päivätoiminnan hyvinkin vanhakantaisena.

Vuorenpään mukaan suuressa osin maata puuttuu työhönvalmennus.

"Työhönvalmennus on ideologisesti tärkeä, koska se on väylä työelämään, mikä taas vähentää perinteisen työtoiminnan tarvetta."

Työtoimintana teetettävässä työssä täyttyvät hyvin usein työsuhteen tunnusmerkit, jolloin työteon pitäisi perustua työsuhteeseen.

Yksi kysymys on, miten vahvasti työtoimintaperinnettä voidaan jatkaa hyvinvointialueiden ottaessa vastuun palvelujen järjestämisestä.

”Myös työ- ja päivätoiminnan toiminnan sisältöjen kehitystyötä tarvitaan. Toiminnan pitäisi paremmin vastata yksilöllisiin tarpeisiin.”

Työ- ja toimintakeskuksissa tulisi hänen mukaansa tarjota tukea sen toteutumiseen, että kehitysvammaisilla ihmisillä olisi mahdollisuus toimia kansalaisina kansalaisten joukossa.

"Mitä hyvinvointialueet tuovat tullessaan tähän? On selvää, että muutoksia tulee siihen, miten toimintaa järjestetään. Tämä on mahdollista nähdä momentumina uudistaa eriyttävää, segregaatiopohjaista toimintaa myönteisellä tavalla uusiksi. Tähän kuuluu kehitysvammaisen itsemääräämisoikeuksien ja itse päättämisen mahdollisuuksien tukeminen."

Vuorenpään mukaan hyvinvointialueisiin siirtymisessä voi olla myös riskejä.

"On kahtalaista ilmaa, osa palvelun käyttäjistä ja heidän tukijoistaan toivoo, että mikään ei muuttuisi. Toiset taas toivovat työ- ja toimintakeskuksilta tukea siihen, että olisi mahdollisuuksia päästä kiinni omaan elämään ja yhdenvertaisesti muiden ihmisten joukkoon.”

Vuorenpään mukaan ennen tultiin kehitysvamma edellä asioihin, mutta nyt mennään samoilla kärjillä kuin kaikki muutkin.

"On eri asia olla kehitysvammainen sählynpelaaja kuin sählynpelaaja, jolla on kehitysvamma."

Urasuunnittelu ja valmennus ovat myös keskiössä tällä hetkellä Seinäjoen toimintakeskuksen arjessa. Toimintakeskuksen johtaja Kirsti Haapala kertoo, että päiväaikaisten toimintojen asiakkaita käy osan viikkoa töissä esimerkiksi raviradan alueella lounaskahvilana toimivassa Murrossa tai vaikkapa kiinteistöhuollon tehtävissä.

”Halutessaan asiakkaan on mahdollista päästä eri yrityksiin tekemään esimerkiksi keittiö- ja siivoustöitä, mihin ovat olleet tyytyväisiä niin tekijät kuin eri yrityksetkin. On nähty myös hyvänä, että viikkoon tulee vaikkapa päivä täällä toimintakeskuksessa kunkin jaksamisen mukaan. Esimerkiksi keittiötyö on aika fyysistä työtä”, Haapala sanoo.

Seinäjoen kaupungilla on omana toimintana kaksi toimintakeskusta, Sennula, josta järjestetään myös senioritoimintaa, Kaarisilta, tuetun työn palvelu, sekä edellä mainittu Lounaskaffila Murto, jossa asiakkaalla on mahdollisuus työvalmennukseen ja työtoimintaan aidossa työympäristössä.

Toimintakeskuksessa kävijät hakeutuvat keväisin eri toimintaryhmiin oman kiinnostuksen mukaan. Vaihtoehtoina ovat muun muassa puutyöt ja erilaiset kädentaidot, keittiötyö ja luovan työn menetelmät, liikunta sekä valmennus.

”Meillä on tällä hetkellä Valmennuksen ryhmä, jossa tehdään erilaisia alihankintatöitä ja jossa harjoitellaan sekä sitoudutaan työntekoon ja sen rutiineihin taukoineen. Täällä saadaan harjoitella työelämätaitoja. Eri työpaikoissa työskennellessä työtehtävät ovat jo sitten itsenäisempiä”, Haapala sanoo.

Haapala arvioi, että soten myötä tulee muutoksia henkilökunnan tehtävänkuviin. Palvelun käyttäjät saavat puolestaan aiempaa tasaisempaa laatua eri kunnissa, kun tekemistä pysähdytään miettimään isommilla hartioilla.

”En ole huolissani tulevasta. Kun soten myötä kehitetään esimerkiksi työllistämispalveluita, niin se tarkoittaa kaikki kuntia. Näin ei tarvitse jokaisen kunnan erikseen keksi omia kuvioita. Myös täällä Seinäjoella ja muissakin kunnissa on valmennusta työllistyjille, ei vain etelän isoissa kaupungeissa.”

Lue myös:

Kehitysvammainen kilparatsastaja haaveilee kansainvälisistä areenoista – espanjalaisten 20 vuotta vanha petos tukkii tien

"Nykyinen työtoiminta eri kunnissa voi asettaa asiakkaat hyvin eriarvoiseen asemaan."
Kari Vuorenpää

Lue lisää

Veteliläisillä on aluevaltuutettu 619 asukasta kohden – Moni kunta sai hyvinvointialueelle omaa kokoaan suuremman edustuksen

Sote-uudistus ja ruokahuolto

Nyt on tosi kysymyksessä – vaikka asiat ovat pitkälle valmisteltuja, yhtään päätöstä ei ole tehty

Pienissä kunnissa äänestetään aktiivisesti palveluiden puolesta – vaalileimasin heilui kiivaimmin Etelä-Savossa