Politiikka

Orpo: EU:n yhteinen maatalouspolitiikka on Suomelle kynnyskysymys – ei voida kansallistaa

Politiikka 23.10.2017 Bryssel

"Koheesiossa meillä on kaikkein huonoin saanto, ja olisi järkevämpää tukea alueita suoraan kansallisin varoin kuin kierrättää rahaa EU:n kautta."


Kari Salonen
"Suomen nettomaksuosuuden pitää kuitenkin olla kohtuullinen ja oikeudenmukainen", ministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo.

Valtiovarainministeri Petteri Orpolla (kok.) on selkeä visio siitä, kuinka EU:n tuleva rahoitus tulisi allokoida. Hänen mukaansa Suomen kärkitavoite on maatalouden rahoituksen turvaamisessa.

"Lasken tätä kylmän rauhallisesti: Ensin on huolehdittava vakaasta maatalousbudjetista, koska siinä Suomelle palautuva osuus on suurin. Sen jälkeen tulevat uudet menotarpeet, kuten puolustus, maahanmuutto, koulutus sekä työllisyyden ja kasvun edellytykset. Sitten tulee vasta koheesio", ministeri luettelee.

EU:n yhteinen maatalouspolitiikka on ministerin mukaan Suomelle neuvotteluiden kynnyskysymys eikä sitä voida kansallistaa. Uhkana ministerin mukaan on ennen kaikkea brexit, joka voi tarkoittaa maataloudelle jopa 80–90 miljoonaan euron leikkauksia.

Orpo painottaa, että suorat tuet viljelijöille tulee säilyttää.

"Meidän pitää hakea maatalouspolitiikassa maksimaalisen hyvä ratkaisu. Lähdetään hakemaan vastaavaa tulosta kuin edellisellä neuvottelukerralla. EU:ssa pitää ymmärtää Suomen poikkeavat olosuhteet ja niistä koituvat kustannukset maataloudelle."

Ministeri toivoisi koheesiorahoitukseen enemmän ehdollisuutta. Rahat valuvat hänen mielestään nyt maihin, jotka eivät osallistu yhteiseen vastuunkantoon, kuten maahanmuuton taakanjakoon.

"Koheesiossa meillä on kaikkein huonoin saanto, ja olisi järkevämpää tukea alueita suoraan kansallisin varoin kuin kierrättää rahaa EU:n kautta. Jos pitää valita, niin olen maatalouden puolella", Orpo sanoo.

Nykyisestä rahoituskehyksestä maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen kuluu lähes 40 prosenttia ja alueiden välisten kehityserojen pienentämiseen pyrkivään koheesiopolitiikkaan 34 prosenttia.

EU-komissio on ilmoittanut antavansa lopullisen ehdotuksen EU:n ensi vuosikymmenen rahoituskehyksestä ensi keväänä. Ensimmäisiä linjauksia odotellaan jo tänä vuonna. Neuvottelut ovat kuitenkin vielä levällään, ja epäselvää vielä on, pysyykö kehys viidessä vuodessa vai pidennetäänkö sitä.

Osa jäsenmaista on väläytellyt rahoituskehyskauden lyhentämistä seitsemäistä viiteen vuoteen. Orpon mielestä viiden vuoden rahoituskehys olisi sopiva.

"Seitsemän vuotta on muuttuvassa maailmassa turhan pitkä aika."

Suomen virallinen kanta on, että sen EU:n budjetin maksuosuus ei saisi kasvaa ja että tulevan kauden rahoitus pysyisi prosentissa jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta. Britannian EU-ero alentaa rahoituskehystä täysimääräisesti.

Ministeri Orpo ei kuitenkaan usko prosentin tavoitteen välttämättä toteutuvan, vaan osuus nousee väkisinkin.

"Täysin mahdoton yhtälö, jos brittien lähdön jälkeen pidetään kiinni yhdestä prosentista. Suomen nettomaksuosuuden pitää kuitenkin olla kohtuullinen ja oikeudenmukainen", hän summaa.

MTK esittää, että tulevan kauden rahoituskehyksen kokonaistaso voidaan nostaa 1,2 prosenttiin jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta. Järjestö kannattaa nostoa, koska riittävän vahva budjetti on ehdoton edellytys maataloudelle.

Aiheeseen liittyvät artikkelit