Politiikka

Raaseporin onnettomuus on karu esimerkki tasoristeysturvallisuudesta

Politiikka 26.10.2017

"Meiltä uupuu selkeä suunnitelma, mitä tasoristeyksille tehdään, millä aikataululla ja miten tämä rahoitetaan", Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja sanoo.


Suomen noin 3 200 tasoristeyksestä vartioimattomia on yli 2 000. Lehtikuva / Markku Ulander

Raasepori oli karu osoitus. Näin kiteyttää Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi näkemystään Suomen tasoristeysten turvallisuuspuutteista ja tarpeesta saada asiat kuntoon. Hän toteaa, että Suomessa olisi paljon parannettavaa tasoristeysten suhteen.

"Meiltä uupuu selkeä suunnitelma, mitä tasoristeyksille tehdään, millä aikataululla ja miten tämä rahoitetaan. Meillä on paljon vartioimattomia tasoristeyksiä, ja sille tulisi jotain tehdä."

Nurmi ei osaa sanoa, miksi Suomessa ei ole otettu käyttöön raskaiden ja kalliiden puomilaitteistojen rinnalle uutta, halvempaa tekniikkaa ja välineistöä, joka auttaisi tienkäyttäjää varomaan lähestyvää junaa.

"Ei ole nähty tätä tärkeäksi. Kaikki se, mikä nähdään tärkeäksi, toteutetaan, ja siihen löytyy rahat."

Viime vuoden lopulla Suomen reilusta 3 200 tasoristeyksestä vartioimattomia oli Liikenteen turvallisuusviraston Trafin ja Liikenneviraston mukaan yli 2 500. Tasoristeysonnettomuuksissa on kuollut vuodesta 2000 lähtien yli 120 ihmistä.

Tutkinta selvittää turvakäytännöt

Raaseporin onnettomuuden tutkinta on alussa ja kestää kuukausia. Paikkatutkinta saadaan Nurmen arvion mukaan valmiiksi muutamassa päivässä. Tutkijat selvittävät tapahtumien kulun rekonstruoimalla.

"Määrittelemme tarkasti törmäyspaikan ja sen, missä ajoneuvo oli ja millaiset olivat vauriot. Koetamme saada selvyyden siihen, missä ihmiset ovat olleet sekä ajoneuvossa että junassa. Pitää selvittää näkyvyyttä sekä ajoneuvosta junan suuntaan että junasta tasoristeyksen suuntaan. Lisäksi on tapahtumahetken olosuhteiden selvittäminen, valaistus, keli, sääolosuhteet noin muuten", Nurmi listaa.

Olennaista on saada vastaus, miksi armeijan ajoneuvo päätyi junan eteen.

Tutkittavaksi tulee myös, miten Puolustusvoimat oli suunnitellut kuljetuksen turvallisuuden.

"Miten harjoituksen turvallisuuden suunnittelu oli tehty ja oliko turvallisuussuunnitelmassa tarkasteltu liikenneturvallisuutta, oliko otettu huomioon, että kulkureitillä on vartioimattomia tasoristeyksiä, joiden yli mennään."

Nurmi lisää, että tutkinnan aikana tarkastellaan kuljettajan koulutusta samoin kuin onnettomuusajoneuvon kuljettajan vireystilaa.

Nurmi arvioi, että Puolustusvoimat on parantanut turvallisuuskulttuuriaan kymmenen viime vuoden aikana.

"Se on kehittynyt oikein ammattimaiseen ja suunnitelmalliseen suuntaan, ja asenne on ihan kohdillaan."

Tasoristeysten poistaminen kallista

Suomen tasoristeyksistä niin moni on vartioimattomia, sillä puomien järjestäminen olisi hyvin kallista, sanoo Trafin johtava asiantuntija Kirsi Pajunen.

"Ne ovat usein metsän keskellä, mihin ei ole saatavilla sähköä puolipuomilaitosten käyttöön. Sähkö pitäisi vetää kaapelilla jostain todella kaukaa, mikä tulisi valtavan kalliiksi."

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan tasoristeysten poistaminen käytöstä etenee hitaasti. Niiden poistaminen olisi kuitenkin yksi keskeinen keino turvallisuuden parantamiseksi, hän lisää.

"Toki liikenneturvallisuus ja tasoristeysten turvallisuus ovat parantuneet, mutta eivät tarpeeksi nopeasti. Jokainen onnettomuus ja liikennekuolema on liikaa", Berner sanoi STT:lle iltapäivällä eduskunnassa.

Ministerin mukaan on turhauttavaa, että liikenneturvallisuuskysymyksiin ei usein pystytä reagoimaan tarpeeksi nopeasti.

"On valitettavaa, että aina tarvitaan onnettomuus, että asioita saadaan edistettyä, mutta ilman muuta on tärkeää, että jokainen kokemus ja oppi saadaan hyödynnettyä ja vietyä eteenpäin", sanoi Berner STT:lle.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT