Politiikka

Uutistoimisto STT:n kohtalo ratkeaa

"Median pitää pystyä puhuttelemaan vanhoja ja nuoria. Ja jos STT olisi poissa, sen vaikeampaa se olisi."
Petteri Kivimäki
Keskisuomalainen-konserni on parantanut tulostaan yritysostoin ja uusilla digitaalisilla tuotteilla. Toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorven kanssa kuvassa kaksi Keskisuomalaisen tuotetta: sanomalehti Keskisuomalainen ja yhtiön uusin syömähammas ESA Digital, jonka mainossisältöä pyörii Neste-asemien näytöillä.

Näin arvioi Suomen Tietotoimiston STT:n kohtaloa ja merkitystä Medialiiton puheenjohtaja, Keskisuomalainen-konsernin toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi.

Mediayhtiöiden yhdessä omistaman STT:n heikko kannattavuus ja asiakkaiden vetäytyminen omien uutispalveluidensa varaan on saattanut koko tietotoimiston jatkon vaaraan.

Viimeksi asiakkuudesta vetäytyivät ruotsinkielisten kustantajien KSF Median ja HSS Median sanomalehdet, jotka ovat perustaneet oman palvelunsa. FNB lakkautettiin.

STT:n liikevaihto on supistunut vuosi vuodelta. Vuonna 2016 liikevaihtoa kertyi vajaat 13 miljoonaa euroa ja oikaistu liikevoitto oli lievästi tappiolla.

Kangaskorpi edustaa toimialan etujärjestön, Medialiiton, luottamustoimensa kautta suurinta osaa suomalaisista mediataloista. Hänen mielestään nyt pitäisi ensisijaisesti miettiä sitä, miten STT:n jatko järjestetään ja turvataan:

"En usko suoriin tukiin. Pitäisi etsiä kaupallinen järjestelmä, jolla STT säilyisi. Ei ole kenenkään intressissä, että tänne jäisi pelkästään Yle, joka toimisi sen (uutistoimiston) roolissa."

Jos STT katoaisi, veronmaksajien ylläpitämä Yle olisi varteenotettava vaihtoehto ottamaan STT:n roolia. On ennenaikaista arvioida, miten se tapahtuisi. STT toimii edelleen ja tekee arvokasta työtä, jota suuri osa muun muassa maakunta- ja paikallislehdistä käyttää ja tarvitsee. Myös Maaseudun Tulevaisuus kuuluu Suomen Tietotoimiston asiakkaisiin.

STT:n päätoimittaja Mika Pettersson ei halunnut kommentoida asiaa mitenkään tässä vaiheessa.

Keskisuomalaisen omistusosuus STT:stä on kuusi prosenttia. Suurimmat osakkeenomistajat ovat Sanoma Media Finland (33,1 %), Alma Media (20,6 %) ja TS-Yhtymä (18 %).

Olisiko Keskisuomalainen valmis pääomittamaan tarvittaessa STT:tä ennen kuin valtiota pyydetään hätiin?

"Kaikkia vaihtoehtoja pitää pohtia. Keskisuomalainen on aika pieni omistaja, on suurten omistajien asia miettiä tätä. Jos pääomittamiseen päädytään, kyllä Keskisuomalainen varmaan mukana on."

Sanoma, Alma Media ja TS-Yhtymä ovat omistussuhteissa ratkaisevassa asemassa. MT:n tietojen mukaan yhtiön omistajien on ensi viikon kokouksessaan määrä linjata, mikä uutistoimiston kohtalo on.

Tätä päätöstä odottaa myös valtiorahoitteinen Yle.

"Odotamme, mitä omistajat kertovat jatkosta, kun ovat sellaista lupailleet. Meillä on sopimus (STT:n kanssa), joka pyörii hyvin", vastasi Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen MT:lle.

Yle palasi STT:n asiakkaaksi ja palveluiden käyttäjäksi sen jälkeen, kun Ylen rahoitusta ja julkisen palvelun tehtävää arvioinut parlamentaarinen työryhmä jätti lausuntonsa kesäkuussa 2016 sekä Ylen rahoituksen jatkosta että ehdotuksen media-alan yhteistyön lisäämiseksi.

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan toinen varapuhemies Arto Satonen johti parlamentaarista työryhmää, jonka esityksestä Yleisradio palasi STT:n käyttäjäksi myös Yleä hyödyttäneellä tavalla. Työryhmän asettamana tavoitteena oli "turvata monimuotoisen median säilymisen kannalta tärkeä perusuutispalvelu Suomessa".

Ylen STT-asiakkuus oli ensin määräajaksi kuluvan vuoden loppuun, mutta Yle on jatkanut STT-sopimustaan toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella.

Arto Satosen mukaan "ilman muuta Ylen tulee olla jatkossa mukana, mutta on välttämätöntä että muut mediat ovat myös mukana STT:ssä".

Satosen mukaan hän ei ole ollut sittemmin keskusteluissa mukana Ylen tai STT:n jatkoa pohtimassa.

"Mandaatti koski työryhmää, jonka työ on päättynyt", Satonen perusteli.

Satonen toimii varapuheenjohtajana myös Ylen hallintoneuvostossa.

Satosen työryhmä jätti selvityksessään tietoisesti ottamatta kantaa siihen, miten Yle järjestää suhteensa uutistoimisto STT:hen. Ylen sisältöjen laajempi avaaminen muiden kaupallisten medioiden käytettäväksi saattaisi kaventaa monipuolista uutistarjontaa sekin. Tätä kavahtaa myös kaupallinen media.

Valtion suora rahoituskin STT:lle on kyseenalaista, jos kaupalliset omistajat eivät siihen ole valmiita. MT:n tietojen mukaan esillä on ollut myös malli, jossa valtio tilaisi hallinnolleen STT:n palveluita maksua vastaan.

"Se olisi huono juttu, jos Suomessa ei olisi kansallista tietotoimistoa", Kangaskorpi viittaa myös Suomen kansainväliseen näkyvyyteen.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Mediakonserni KPK Yhtiöt aloittaa yt-neuvottelut – Keskipohjanmaa: Saattavat johtaa enintään 15 henkilötyövuoden vähentämiseen

Tilallinen löysi kuolleen eläimen laitumelta veren keskeltä – Yle: susilauma söi vasikan

Media muuttuu, toimittajan perustehtävä pysyy – lukijalla on valtaa päättää mitä MT:n juttuja verkossa luetaan