Politiikka

EU:n uusi maatalouspolitiikka antaa pallon jäsenmaille

EU-komissio siirtää uudessa maatalousaloitteessaan päätösvelvoitetta tukipolitiikasta jäsenmaille, jotta järjestelmä yksinkertaistuisi.
Sanne Katainen
EU:n yhteinen maatalouspolitiikka haluaa yksinkertaistaa unionin nykyistä järjestelmää.

EU:n uusi maatalouspolitiikka (common agriculture policy, cap) haluaa nostaa nuoret viljelijät erityisasemaan, kehittää työkaluja riskienhallintaan ja auttaa tuen kohdentamista "aidoille viljelijöille".

Euroopan komissio julkaisi tänään keskiviikkona esityksensä, millainen tulevasta EU:n maatalouspolitiikan seitsemän vuoden kaudesta tulee.

Komissio haluaa tuoreessa esityksessään kanavoida jäsenmaille nykyistä enemmän valtaa päättää omista maataloustoimenpiteistään. Se tapahtuisi siten, että komissio tekisi jokaisen maan kanssa strategisen suunnitelman siitä, millä keinoilla EU:n maatalouspolitiikan yhteisiin tavoitteisiin päästään.

Tämä on toisaalta myönteinen asia esimerkiksi Suomelle, koska käytännön maataloustoimissa löytyy eroja muihin Euroopan maatalousmaihin verrattuna.

Toisaalta kuitenkin useat jäsenmaat pelkäävät, että niille syntyisi hallinnollista lisätaakkaa, jos kansallisten tavoitteiden suoriutumista valvottaisiin nykyistä enemmän ja sanktioita niiden suorittamatta jättämisestä lisättäisiin.

Uusi politiikka ottaa askeleen tiukasta valvonnasta tulosten seuraamiseen.

Maininnat rahoituksesta jäävät uudessa esityksessä vielä vaisuiksi. Budjetti koostuisi edelleen kahdesta eri pilarista: ykköspilarista, joka sisältää suorat tuet viljelijöille ja kakkospilarista, johon kuuluvat jäsenmaiden omat maaseudun kehittämisohjelmat.

Komissio haluaa määritellä tukijärjestelmille tarkat reunaehdot. Uusi cap esittää, että jäsenmaat saisivat päättää pilareiden rakenteesta ja käytöstä entistä joustavammin esimerkiksi ympäristötoimien edistämisessä.

Tämän lisäksi komissio esittää suorille tuille mahdollista tukikattoa ja lupaa pitää huolta maataloudesta myös heikkotuottoisilla alueilla. Komission kaikissa aiemmissa luonnosversioissa heikompien alueiden tukea ei ole ollut mainittu.

Rahoituskeskustelut ja tukikysymykset kuuluvat tiiviisti tulevan seuraavan vuosikymmenen rahoituskehysneuvotteluihin, joista päätetään vasta ensi vuoden puolella.

Komission politiikan tavoitteet on jaettu kolmeen suureen kokonaisuuteen: Politiikan on oltava yksinkertainen ja tulosperusteinen, moderni ja älykäs sekä kansainvälinen.

Tulosperusteisuus tarkoittaa sitä, että kaikille tukitoimenpiteille pitää määritellä nykyistä tarkemmin tavoitteet, joiden on oltava mitattavissa.

Modernin ja älykkään politiikan odotetaan panostavan tutkimukseen ja innovaatioiden tukemiseen, riskienhallintaan, ilmastotoimiin, kilpailukykyyn ja maaseudun yleiseen elinvoimaisuuteen. Luonnos pitää sisällään myös paljon viittauksia ruokaturvaan, nuorten viljelijöiden asemaan, maaseudun kehittämiseen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen.

Viittaukset kansainvälisyyteen näkyvät jo kauppaneuvotteluissa, joita EU-komissio vie eteenpäin muun muassa Etelä-Amerikan, Uuden-Seelannin ja Australian kanssa.

Keskiviikon tiedonannon jälkeen esitys menee EU-parlamentille ja jäsenmaiden neuvostolle. Lopullisia päätöksiä tehtäneen aikaisintaan 2021, ja uusi politiikka tulee voimaan mahdollisesti vasta 2024.

Leppä capista: "Luonnonhaittakorvaus kirjattu liian loivasti"

MTK:n Marttila hehkuttaa EU:n maatalousesitystä: "Hyvä signaali budjettineuvotteluille"

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Maatalouspolitiikan panokset kakkospilariin

Jussi Halla-aho johtaa äänestäjiä harhaan

Maataloudesta ei voi tinkiä