Politiikka

Mitä kansanedustajan erottamiseen vaaditaan? Näin sanoo laki

Politiikka 20.12.2017

Kansanedustajan vapaaehtoinen erokaan ei ole läpihuutojuttu.


Jaana Kankaanpää
Jos kansanedustajaksi valittu on saanut lainvoimaisen vankeustuomion tai hänet on tuomittu rangaistukseen vaaleihin kohdistuneesta rikoksesta, eduskunta voi lain mukaan tutkia, sallitaanko hänen edelleen olla kansanedustajana.

Perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen toiminta eduskunnan pikkujoulujen aikaan, on nostanut ilmaan kysymyksiä kansanedustajan eroamisesta tai erottamisesta.

Kansanedustajan erottamisesta ja mahdollisuudesta saada omasta pyynnöstä vapautus edustajantoimesta on säädetty perustuslain 28. pykälässä, lähinnä sen toisessa ja neljännessä momentissa. Lain mukaan eduskunta voi myöntää kansanedustajalle tämän pyynnöstä vapautuksen edustajantoimesta, jos se katsoo, että vapautuksen myöntämiseen on hyväksyttävä syy.

Erottaminen kansanedustajan tehtävistä voi tulla kyseeseen silloin, jos kansanedustaja olennaisesti ja toistuvasti laiminlyö edustajantoimensa hoitamisen. Tällöin eduskunta voi perustuslakivaliokunnan kannanoton jälkeen erottaa hänet edustajantoimesta joko kokonaan tai määräajaksi. Eduskunnan päätöksen takana täytyy olla vähintään kahden kolmasosan enemmistö annetuista äänistä.

Jos kansanedustajaksi valittu on täytäntöönpanokelpoisella päätöksellä tuomittu tahallisesta rikoksesta vankeuteen tai vaaleihin kohdistuneesta rikoksesta rangaistukseen, eduskunta voi lain mukaan tutkia, sallitaanko hänen edelleen olla kansanedustajana. Jos rikos osoittaa, ettei tuomittu ansaitse edustajantoimen edellyttämää luottamusta ja kunnioitusta, eduskunta voi perustuslakivaliokunnan kannanoton jälkeen julistaa hänen edustajantoimensa lakanneeksi. Päätöksen vaaditaan jälleen kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Eduskunnan istuntoasiainneuvos Antti Linna kertoo Maaseudun Tulevaisuudelle, että viime vuosikymmeninä eduskunnan saamat kansanedustajan vapautuspyynnöt ovat olleet luonteeltaan sellaisia, että kansanedustaja on siirtynyt edustajan tehtävästä johonkin toiseen merkittävään virkaan tai toimeen. Istuntoasiainneuvos huomauttaa, että säännös kansanedustajan tehtävistä vapauttamisesta on kuitenkin melko avoin. Se siis jättää eduskunnalle melko laajan harkintavallan sen suhteen, minkä eduskunta kulloinkin katsoo eron hyväksyttäväksi syyksi.

Vaikka eduskunnalla onkin hyväksyttävän syyn arvioinnissa melko laaja harkintavalta, mikä tahansa syy ei Linnan mukaan kuitenkaan käy. Ensinnäkin aiemmat käytännöt ohjaavat Linnan mukaan ratkaisuja melko paljon. Kuitenkaan esimerkiksi se, ettei edustajantoimi enää huvita, ei kuitenkaan ole istuntoasiainneuvoksen mukaan hyväksyttävä syy. Linna ei kuitenkaan halua tämän tarkemmin arvioida sitä, missä hyväksyttävän syyn raja menee.

Linna huomauttaa myös, että uuden perustuslain ajalta ei ole tapauksia, joissa eduskunta olisi joutunut käsittelemään kysymystä edustajantoimen lakkauttamisesta. Uusi perustuslaki tuli voimaan vuonna 2000.

Aiheeseen liittyvät artikkelit