Politiikka

Ammattiliitot menettäneet kymmeniä tuhansia jäseniä, Loimaan kassa kasvaa vauhdilla

Politiikka 29.12.2017

Sitoutuneisuus heikkenee, kun työ muuttuu. SAK alitti jo miljoonan jäsenen rajan. Myös yrittäjärjestöjen jäsenmäärä pienenee.


Kari Salonen
Elintarviketyöntekijä Chau Nguyen on toiminut viitisen vuotta pääluottamusmiehenä muun muassa lentokoneaterioita valmistavassa Starfoodissa Vantaalla. Reilun sadan hengen työpaikassa yli 80 prosenttia väestä kuuluu Suomen elintarviketyöläisten liittoon. "Pidän järjestäytymistä tärkeänä, sillä se antaa voimaa, jos haluamme muuttaa jotakin." Liittoon kuulumattomat ajattelevat puolestaan säästävänsä rahaa tai eivät ole vielä tarvinneet sen apua.

Kolmen suuren palkansaajajärjestön jäsenmäärät ovat pienentyneet viimeisen kolmen vuoden aikana lähes kolme prosenttia, ilmenee MT:n tekemästä selvityksestä.

SAK:lla, STTK:lla ja Akavalla oli oman ilmoituksensa mukaan vuonna 2014 liki kaksi miljoonaa eli 1 974 005 jäsentä. Nyt jäseniä on 1 917 634. Vähennystä on 56 371 eli 2,8 prosenttia.

Maksavien jäsenten kato voi olla tätä suurempi, sillä SAK ja STTK ilmoittavat jäsentensä kokonaismäärän. Mukana ovat myös työelämän ulkopuolella olevat opiskelijat ja eläkeläiset. Akava laskee luvut myös ilman heitä.

Eniten viime vuosina on supistunut toimihenkilöjärjestö STTK:n jäsenistö: vuoden 2016 lopussa jäseniä oli 519 500, kun vuonna 2014 kokonaisjäsenmäärä oli vielä 556 100. Supistumista on tullut kolmessa vuodessa 6,6 prosenttia.

Myös suurimmassa palkansaajien keskusjärjestössä SAK:ssa on jäsenmaksukassa kilissyt harvempaan tahtiin. Kokonaisjäsenmäärä oli vuoden 2014 lopussa yli miljoona eli 1 009 040, mutta vuoden 2016 lopussa alle, 965 496. Miljoonan päällä on oltu toistakymmentä vuotta. Vähennystä tuli siis kahdessa vuodessa 4,2 prosenttia. Vuoden 2017 lukuja ei vielä ole.

SAK:n suurimmat liitot ovat palvelualojen PAM, julkisten ja hyvinvointialojen JHL sekä Teollisuusliitto (entinen Metallityöväen liitto).

Ainoa jäsenistöään kasvattanut palkansaajajärjestö on akateemisesti koulutettujen Akava.

Sillä oli vuonna 2000 noin 258 000 maksavaa jäsentä, vuonna 2014 jo liki 409 000 ja tämän vuoden lopussa 433 000. Kasvua vuodesta 2014 vuoteen 2017 oli 5,5 prosenttia. Akavan kokonaisjäsenmäärä opiskelijoiden ja eläkeläisten kanssa on yli 612 000. Opiskelijajäseniä on 115 000.

STTK:sta luetellaan kolme syytä sen jäsenistön hupenemiseen: väki vanhenee eli siirtyy eläkkeelle enemmän kuin nuoria tulee tilalle, yleinen järjestäytyminen on vähentynyt ja jäseniä on siirtynyt muihin etujärjestöihin.

Vaikka isot terveydenhuoltoalan liitot Tehy ja Super ovat kasvaneet, monien muiden liittojen alaliittoja tai yhdistyksiä on siirtynyt muihin keskusjärjestöihin, erityisesti Akavaan, yli 80 000 jäsentä vuodesta 2007 lähtien.

Keväällä 2016 Suomeen ounasteltiinkin jäävän vain kaksi suurta palkansaajajärjestöä, mutta SAK:n ja STTK:n puuhaamaa uutta jättijärjestöä ei syntynyt.

Liittojen rajat rytisevät samaan tahtiin kuin ammattien ja alojen rajat hämärtyvät.

SAK:n järjestöpäällikkö Eija Harjula myöntää, että järjestäytymisaste alenee kaikkialla, vaikkakin Suomi kuuluu yhä kärkijoukkoihin.

Harjulan mukaan ay-perinne heikkenee, koska osa-aika-, määräaikais- ja erilaiset silpputyöt lisääntyvät.

"Jos ihminen tekee viikon siellä ja toisen täällä, ei ehkä tule ensimmäisenä mieleen ay-liike, vaikka juuri hänelle se olisi äärimmäisen tärkeää. Toisaalta kaksoissidonnaisuus pätee yhä: jos ihminen on sitoutunut työyhteisön, hän on sitoutunut myös ay-liikkeeseen."

Jos työntekijöiden ja -antajien järjestäytyminen vähenee, murenee myös yleissitovien työehtosopimusten pohja, Harjula huomauttaa.

Nyt SAK:ssa järjestäytyminen vaihtelee perinteisten metalli-, paperi- ja kuljetusalojen liki sadasta prosentista palvelualojen PAM:iin, jonka jäsenistä 50 000 vaihtuu joka vuosi.

Lisää voimaa tulisi, jos puolue- tai perinnerasite olisi pienempi. Esimerkiksi hoitoala saisi taatusti vaikutusvaltaisen toimijan, jos STTK:n Tehy, Super ja SAK:n JHL löisivät hynttyyt yhteen.

Suomen suurin yksittäinen työttömyyskassa on 25 vuotta sitten perustettu "Loimaan kassa" eli Yleinen työttömyyskassa YTK.

Kassa on kasvattanut jäsenistöään tasaisesti ja saa nyt 392 525 palkansaajan jäsenmaksun. Vuoden 2018 alussa jäsenmäärä kasvaa 3 056:lla 395 582:een. Jäsenmäärä on kasvanut lähes 46 000:lla vuoden 2014 noin 347 000 jäsenestä.

Jäsenmäärä on kasvanut kaikkina vuosina, keskimäärin lähes 15 000 jäsenen ja usean prosentin vuosivauhtia.

Työnantajapuolen järjestöillä ei mene palkansaajia paremmin. Vaikka yritysten määrä on viime vuosina kasvanut, järjestöihin kuuluminen on vähentynyt.

Suomen Yrittäjien mukaan Suomessa oli vuoden 2015 lopussa noin 284 000 yritystä pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous.

Suomen Yrittäjillä on nyt jäseniä 105 000, kun kolme vuotta sitten luku oli 115 000. Jäsenistön määrä tilastoidaan 20 aluejärjestön ja niiden paikallisyhdistysten sekä 64 toimialajärjestön kautta.

Suurempien yritysten etujärjestöksi mielletyn Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n jäsenyritysten lukumäärä ei sen sijaan ole juurikaan muuttunut. MT:n kysymänä päivänä, 20. joulukuuta, jäseniä oli 15 966. Vuoden 2014 lopussa jäseniä oli 16 019, joten vähennystä on 0,3 prosenttia.

Liikevaihdon menetyksestä luku ei kerro, sillä liitosta on lähtenyt muun muassa Metsäteollisuus. Lähdössä ovat myös Autoliikenteen työnantajaliitto ALT ja Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liitto MTL.

MTK:ssa on nyt 341 551 jäsentä, joista noin 123 000 MTK-yhdistysten ja 219 000 metsänhoitoyhdistysten kautta. Vuonna 2014 MTK:n jäseniä oli 141 161, mutta vertailua aikaisempaan sekoittaa metsänhoitoyhdistysten liittyminen MTK:n jäseniksi vuonna 2015.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT