Politiikka

Niinistö on jo kertaalleen rökittänyt Haaviston, Väyrysen ja Vanhasen – tutkija kommentoi presidentinvaalien asetelmaa

Politiikka 07.01.2018

Suomen historiassa moni poliitikko on ponnistanut presidentiksi toisella yrittämällä.


Kalle Keskinen, Jaana Kankaanpää, Petteri Kivimäki
Pekka Haavisto (vas.), Paavo Väyrynen ja Matti Vanhanen ovat yrittäneet presidentiksi jo aiemmin.

Presidentinvaalien seitsemästä haastajasta kolme, Pekka Haavisto (vihr.), Matti Vanhanen (kesk.) ja valitsijamiesyhdistyksen tukema Paavo Väyrynen, on pyrkinyt presidentiksi aiemminkin.

Istuvan presidentin Sauli Niinistön haastajina heistä tekee erikoisia se, että kukin kolmikosta on aiemmin hävinnyt nimenomaan Niinistölle.

Vuoden 2012 vaaleissa Haavisto tuli Niinistön jälkeen toiseksi, Väyrynen kolmanneksi. Kuusi vuotta aiemmin Vanhanen jäi vaalien kolmanneksi Niinistön edetessä toiselle kierrokselle.

Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Jenni Karimäki ei kuitenkaan oudoksu, että samat henkilöt yrittävät presidentiksi uudestaan.

"Kokemus esimerkiksi TV-tenteistä aiemmilta vuosilta on eduksi, ja nämä kaikki henkilöt ovat aiemmilla ehdokaskerroillaan menestyneet varsin hyvin", Karimäki muistuttaa.

Toisella yrittämällä presidentiksi ovat ponnistaneet muun muassa Kyösti Kallio, Urho Kekkonen ja Sauli Niinistö.

Kukin heistä menestyi ensi yrittämällä hyvin: Kallio ja Kekkonen sijoittuivat kolmanneksi, Niinistö toiseksi.

"Rökäletappion kärsineet eivät yleensä intoudu uudestaan ehdolle", Karimäki huomauttaa.

Positiivinen kokemus menneistä vaaleista ei siis ole ehdokkaille haitaksi. Tärkeämpää silti on, mitä ehdokkaat pystyvät tuomaan kunkin vaalien asetelmiin. Jenni Karimäki huomauttaa, että jokaiset vaalit ovat keskusteluineen ja teemoineen erilaisia.

Kun puolustusministeri Elisabeth Rehn haastoi Martti Ahtisaaren vuoden 1994 vaaleissa, hän sai toisella kierroksella 46,1 prosenttia äänistä.

RKP nimitti Rehnin uudestaan ehdokkaaksi vuoden 2000 vaaleihin, mutta silloin hän jäi vaalien neljänneksi. Asetelma oli muuttunut täysin kuudessa vuodessa.

"Vuonna 2000 ehdokkaana oli Rehnin lisäksi vahvan ulkopoliittisen kokemuksen ja suuren puolueen tuen omannut Tarja Halonen."

Edellisvaalien menestys ei siis automaattisesti povaa tulevaa suosiota. Vaalilogiikassa kuitenkin yksi tekijä on tähän mennessä toistunut läpi Suomen historian.

"Istuvan presidentin asema suhteessa haastajiin on aina etulyöntiasema", Karimäki tiivistää.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT