Politiikka

Glyfosaatin maailmanlaajuinen kielto kurittaisi USA:n viljelijöitä ja lisäisi hiilidioksidin päästöjä

Kuusi EU-maata etsii keinoja lopettaa glyfosaatin käyttäminen. USA:ssa kielto veisi miljardeja viljelijöiden tuloista.
Christian Hartmann
Ranskalainen maanviljelijä Herve Fouassier tutki ruiskutuslaitteistoaan marraskuussa. Hän levitti glyfosaattia sinappipellolle. Ranska haluaisi kieltää glyfosaatin käytön kokonaan.

Maailman käytetyimmän torjunta-­aineen glyfosaatin maailmanlaajuinen kieltäminen lisäisi hiilidioksidin päästöjä merkittävästi, selviää GM Crops and Food -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.

Myös ruuantuotannon kustannukset nousisivat ja satojen tasot laskisivat.

Tutkimuksen mukaan glyfosaattikielto poistaisi muunto­geenisten soijan ja maissin viljelyn hyödyt Pohjois- ja Etelä-­Amerikassa.

Suurimmat vaikutukset tulisivat paluusta tavanomaiseen viljelyyn.

Gm-soijan ja -maissin viljelyssä glyfosaatti tuhoaa rikka­kasvin, mutta ei tehoa geenimuunneltuun viljelykasviin. Sitä ei voi korvata muilla torjunta-aineilla.

Kiellon seurauksena suorakylvö vähenisi ja ajokertojen määrä pellolla lisääntyisi. Hiilidioksidipäästöjen nousu olisi pitkälle seurausta polttoaineen kulutuksen kasvusta.

Tavanomaisen viljelyn sadot ovat pienempiä kuin gm-viljelyn. Kielto myös lisäisi muiden torjunta-aineiden käyttöä.

Kielto vaikuttaisi heti maatilojen tuloihin. Suurimmat tappiot koituisivat USA:n viljelijöille.

Ajan kanssa vaikutukset laajenisivat maailman elintarvikemarkkinoihin. Soijan tuotanto maailmassa laskisi 3,7 prosenttia. Seurauksena olisi viljojen, öljykasvien ja sokerin hintojen nousu.

Pellon pinta-ala nousisi ja se johtaisi metsäalan pienenemiseen.

Argentiinassa ja Paraguayssa soijan sato pienenisi 18,6 miljoonaa tonnia vuodessa. Näissä maissa saadaan kaksi satoa, sillä soijaa viljellään vehnän jälkeen. Ilman gm-tekniikkaa vuoden toinen sato jäisi saamatta.

Tutkimus on käynyt läpi tieteellisen vertaisarvioinnin, mutta siinä ei arvioitu vaikutuksia Eurooppaan.

Jos glyfosaatti kiellettäisiin Suomessa, vähenisi suorakylvö myös täällä.

"Se olisi kuin paluu 1970-luvulle. Tosin hieman paremmalla tekniikalla", Luonnonvarakeskuksen tutkija Heikki Jalli sanoo.

Glyfosaatti on sekä Suomen että maailman käytetyin rikkakasvien torjunta-aine.

Yksi syy suosioon on edullinen hinta.

"1970-luvulla viisi litraa maksoi sata euroa. Nyt sillä saa 20 litraa", Jalli sanoo.

Hinta alkoi laskea patentin raukeamisen jälkeen vuonna 2000.

Käyttöä voisi Jallin mukaan vähentää Suomessa.

"Suorakylvöpelloilla nähdäkseni pärjättäisiin ilman kevätglyfosaattia. Sitä käytetään rutiininomaisesti juolavehnän torjuntaan", Jalli sanoo.

EU päätti marraskuussa glyfosaatin myyntiluvan viiden vuoden jatkosta. Kiista glyfosaatista ei kuitenkaan ole ohi.

Euractiv-verkkolehden mukaan kuusi maata haluaisi kieltää glyfosaatin EU:n päätöksestä huolimatta.

Ranska, Belgia, Kreikka, Luxemburg, Malta ja Slovenia haluavat Euroopan komissiolta suunnitelman, jolla glyfosaatista päästäisiin eroon vuonna 2022 myyntiluvan umpeutuessa.

Nämä maat vastustivat myös myyntiluvan jatkamista.

Vahvasti torjunta-ainetta vastustava Ranska aikoo etsiä keinoja lopettaa aineen käyttö jo aiemmin.

Euroopan parlamentissa on paljon glyfosaattia vastustavia. EU:n laajuinen ainetta vastustava kansalaisaloite keräsi 1,3 miljoonaa nimeä.

Glyfosaatin vastustajat vetoavat tutkimukseen, jonka mukaan aine saattaa aiheuttaa syöpää.

Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA:n mukaan syöpäriskiä ei ole.

Myös USA:n ympäristönsuojeluvirasto EPA arvioi joulukuussa, että syöpäriskiä ei ole (MT 5.1.).

Glyfosaatin syöpäriski rajoittuu ainetta työkseen käyttäviin. Ruuassa riskiä ei ole.

Glyfosaatti­kielto

Viljelijöiden tulot vähenisivät maailmassa 5,7 miljardilla vuodessa. Puolet siitä kohdistuisi USA:n viljelijöihin. Myös Argentiinassa, Brasiliassa ja Kanadassa viljelijät kärsisivät tappioita.

Soijan tuotanto maailmassa vähenisi 9,7 miljoonaa tonnia (3,7 prosenttia) vuodessa, jos muuntogeenistä soijaa ei voisi viljellä. Rypsintuotanto­ vähenisi ja palmuöljyn ja muiden öljykasvien tuotanto lisääntyisi.

Viljelymaa lisääntyisi 762 000 hehtaarilla ja metsä­ala pienentyisi 167 000 hehtaaria. 235 000 hehtaaria laidunta otettaisiin viljelyyn.

Maankäytön muutokset lisäisivät hiilidioksidipäästöjä 234 miljoonaa tonnia.

Soijan markkinahinta nousisi 5,4 prosenttia, muiden viljelykasvien 0,5–2 prosenttia.

Lue lisää

"Hirvittää jos se pääsee kunnolla leviämään" – Suomen ilmastolle epätavallinen kananhirssi valtaa peltoja Etelä-Karjalassa

Kolmen kuukauden ajalle venyneet kylvöt ja erikoiset säät näkyvät kasvinterveydessä

Tekniikka & Talous: Glyfosaatti on turvallista Euroopan ruokaturvallisuusviraston mukaan – Maksoiko Bayer miljardien korvaukset turhaan?

Yle uutiset: Kurtturuusu hävitetään saaristosta glyfosaatin avulla – vieraslaji uhka myös tyrnipensaalle