Politiikka

Kansa haluaa presidentiltä arvoja ja suojaa terrorilta, Nato-kysymys jää niiden varjoon

Politiikka 17.01.2018

Liittoutumattomuus on enemmistön toive, suurvaltasuhteista tärkein äänestäjille on Venäjä.


Jukka Pasonen

Presidenttiehdokkaan tärkein ominaisuus on äänestäjien mielestä arvojohtaminen, Maaseudun Tulevaisuuden viikko ennen joulua teettämä kysely kertoo. 90 prosenttia äänestäjistä pitää vähintään melko tärkeänä, että presidentti puhuu suomalaisia koskettavista asioista.

Lähes yhtä paljon äänestäjät odottavat turvaa terrorismilta.

Kysymys sotilaallisesta liittoutumattomuudesta tai Nato-jäsenyydestä ei yllä äänestäjille tärkeimpien asioiden kärkeen. Sen edelle menee muun muassa ehdokkaan edustavuus.

Nato-kysymyksen tärkeyttä äänestäjien mielessä vähentää luultavasti se, että suosituimmat ehdokkaat ovat ilmaisseet suunnilleen saman kannan kuin äänestäjien enemmistöllä on. Liittoutumattomuutta puolustavaa presidenttiä haluaa yli kolme kertaa useampi kuin Nato-jäsenyyttä haikailevaa.

Suurvaltasuhteissa kaikkien ehdokkaiden äänestäjät pitävät tärkeimpänä rajanaapuri Venäjää. Suhteita siihen pitää vähintään melko tärkeänä 81 prosenttia, kun USA-suhteissa luku on 73 prosenttia.

Arvojohtamisen kaipuuta todistaa myös se, että 46 prosenttia haluaa lisätä presidentin sisäpoliittista valtaa. 38 prosenttia on tyytyväinen nykytilaan. Sisäpoliittista valtaa presidentille haluavat eniten perussuomalaiset, vähiten puolestaan keskustalaiset ja vihreät.

Arvojohtamisen merkitystä korostavat eniten ne, jotka aikovat äänestää Laura Huhtasaarta (ps.). He ovat myös eniten huolissaan terrorismista ja EU:n liittovaltiokehityksestä, jälkimmäisestä yhdessä valitsijayhdistyksen ehdokkaan Paavo Väyrysen kannattajien kanssa.

Toisen valitsijayhdistyksen ehdokkaan Sauli Niinistön kannattajat painottavat muita useammin ehdokkaan USA-suhteiden ja edustavuuden tärkeyttä. Kokoomuslaiset ovat kallellaan Natoon, mutta Niinistön kannattajissa on niin paljon muitakin, että liittoutumattomuus on hänenkin äänestäjiensä selkeä tahto.

Muilla ehdokkailla on niin vielä selkeämmin. Poikkeus voi olla Nato-jäsenyyttä kannattava Nils Torvalds (r.), mutta hänen äänestäjiään ei osunut otokseen tarpeeksi päätelmän tekemiseksi.

Kysely tehtiin joulua edeltävänä viikonvaihteena. Kantar TNS Agrin verkkopaneelissa vastaajia oli 1 072. He edustavat 18–79-vuotiaita suomalaisia Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Kyselyssä ei mitattu suoraan ehdokkaiden kannatusta. Muiden teettämissä lähiaikojen mittauksissa Niinistön kannatus on ollut noin 70 prosenttia, Haaviston kymmenkunta ja muiden enintään 5 prosenttia kullakin.

Koko runsaan tuhannen vastaajan mielipiteiden prosenttiluvuissa virhemarginaali on kolmisen prosenttiyksikköä suuntaansa. Ehdokkaiden kannattajien mielipiteiden jakautumisessa virhemarginaali on sitä suurempi, mitä pienempi on kannatus. Haaviston sekä etenkin Huhtasaaren ja Väyrysen kannattajien osalta tulokset ovat suuntaa antavia. Matti Vanhasen (kesk.), Tuula Haataisen (sd.), Merja Kyllösen (vas.) ja Nils Torvaldsin kannattajia osui kyselyyn liian vähän heidän mielipiteidensä erikseen arvioimiseen.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT