Politiikka

Suomessa on valittu presidentti 20 kertaa – "musta hevonen" on kirinyt voittoon kerran

Suora kansanvaali oli käytössä ensi kerran 1994.
Vuoden 1956 presidentinvaalien presidenttiehdokkaat keskustelemassa Helsingin yliopistolla syyskuussa 1955. Vasemmalta: Eero Rydman, Ralf Törngren, Sakari Tuomioja, Eino Kilpi, Urho Kekkonen ja K.-A. Fagerholm. LEHTIKUVA

Suomessa on tähän mennessä valittu presidentti 20 kertaa, mutta ei aina samalla tavalla. Suoralla kansanvaalilla presidentti on valittu vasta neljä kertaa. Useimmiten suomalaiset ovat äänestäneet valitsijamiehiä, mikä mahdollisti kerran niin sanotun mustan hevosen pääsyn presidentinlinnan herraksi.

Tämä herra oli Maalaisliiton Lauri Kristian Relander. Puolue nimitti hänet ehdokkaakseen vasta vuoden 1925 valitsijamiesvaalin jälkeen, vain päivä ennen lopullista äänestystä. Relanderin valinta sinetöityi kolmannella äänestyskierroksella.

Sotavuosina valitsijamiesvaaleja ei pidetty, vaan vuoden 1937 valitsijamiehet toimittivat vaalin kahdesti.

Valitsijamiesvaaleissa vaalipiireistä valittiin yhteensä 300 valitsijamiestä. Lukumäärää lisättiin 1980-luvulla yhdellä, millä pyrittiin välttämään tasatuloksen syntymistä.

Jos kukaan ei saanut kahdella ensimmäisellä äänestyskierroksella yli puolta äänistä, suoritettiin kolmas äänestys, jossa olivat vastakkain kaksi toisella kierroksella eniten ääniä saanutta ehdokasta.

Vuonna 1987 hallitusmuotoa muutettiin, ja sen jälkeen valitsijamiehet saivat äänestää vain virallisia presidenttiehdokkaita. Niin sanottujen mustien hevosten mahdollisuus rajattiin näin pois.

Ennen suoraa kansanvaalia Suomessa sovellettiin vuoden 1988 presidentinvaaleissa eräänlaista hybridimallia.

"Kansalaisilla oli kaksi ääntä. Toisella äänestettiin suoraan presidenttiehdokkaita ja toisella entiseen tapaan valitsijamiestä. Jos joku ehdokkaista olisi henkilövaalissa saanut yli puolet annetuista äänistä, hän olisi tullut valituksi tasavallan presidentiksi", kertoo valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo sähköpostihaastattelussa.

Mauno Koivisto jäi henkilövaalissa karvan verran 50 prosentin alle, joten valinta siirtyi valitsijamiesten harteille.

Poliittiset mielipiteet presidentin vaalitavan uudistamiseksi kokonaan suoraksi vaalitavaksi olivat Paloheimon mukaan vahvoja jo vuoden 1987 eduskuntavaalien jälkeen. Presidentti Mauno Koivisto ei ollut kovin innostunut suorasta kaksivaiheisesta vaalista, koska tämä olisi todennäköisesti ollut omiaan vahvistamaan presidentin asemaa maamme poliittisessa järjestelmässä.

Urho Kekkosen kauden jälkeen valtiosääntökeskustelun perusjuonne oli Paloheimon mukaan liittynyt kuitenkin siihen, miten hallituksen ja eduskunnan asemaa maamme poliittisessa päätöksenteossa voitaisiin vahvistaa.

"Vaalikaudella 1987–1991 valtiosääntöön tehtiinkin muutamia muutoksia, jotka rajoittivat presidentin itsenäisiä valtaoikeuksia, ja samalla muutettiin vaalilakia niin, että tasavallan presidentti valitaan suoralla kaksivaiheisella vaalilla", Paloheimo kertoo.

Uutta vaalitapaa sovellettiin ensi kerran vuoden 1994 presidentinvaalissa, kun Martti Ahtisaari nousi presidentiksi.

Eduskunta on valinnut presidentin kahdesti. Vuonna 1919 se valitsi nuoren tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi K. J. Ståhlbergin. Toisen kerran eduskunta valitsi presidentin 1946, kun ruoriin asettui J. K. Paasikivi.

Erityisillä laeilla presidentti on valittu kaksi kertaa. C.G.E. Mannerheim valittiin presidentiksi eduskunnan säätämällä lailla jatkosodan loppupuolella. Vuonna 1973 säädettiin puolestaan poikkeuslaki, jolla Urho Kekkosen presidenttikautta jatkettiin neljällä vuodella vuoteen 1978.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Eläkeläiset ja suurituloiset äänestivät ahkerimmin presidentinvaaleissa

Puolueet olivat presidentinvaalien uhrilampaita

Puolueaktiivit toivovat nuoria politiikan eturiviin: "Olihan se pettymys, että kaksi kolmasosaa keskustan kannattajista päätyi Sauli Niinistön taakse"