Politiikka

Tänään selviää Niinistön ja Väyrysen kohtalo – aiemmat valitsijayhdistyksien ehdokkaat eivät menestyksellään juhlineet

Viisi ehdokasta on aiemmin yrittänyt presidentiksi valitsijayhdistyksen kautta.
Gallupien mukaan Sauli Niinistö ja Paavo Väyrynen menestyvät sunnuntaina huomattavasti paremmin kuin aiemmat valitsijayhdistysten ehdokkaat presidentinvaaleissa.

Vuoden 2018 presidentinvaaleissa valitsijayhdistyksen kautta presidentiksi yrittää kaksi korkean profiilin ehdokasta: tasavallan presidentti Sauli Niinistö sekä europarlamentaarikko Paavo Väyrynen.

Gallupien mukaan heidän yhteenlaskettu kannatuksessa on ainakin 60 prosenttia.

Ennen näitä vaaleja valitsijayhdistysten ehdokkaat eivät ole nauttineet kovinkaan suurta suosiota.

Suomessa presidentinvaaleihin pääsee ehdolle kuka tahansa henkilö, jota tukeva valitsijayhdistys kerää 20 000 kannattajakorttia.

Aiemmin tätä tietä presidentiksi on yrittänyt viisi henkilöä. Edellinen yrittäjä oli vuoden 2006 vaalien Arto Lahti, joka joutui tyytymään 12 989 ääneen.

Vuonna 1994 valitsijayhdistysten ehdokkaita oli peräti neljä. Heistä menestynein, keskustataustainen professori Keijo Korhonen, sai 186 936 ääntä. Hän oli vaalien viides.

Hän oli samalla Kainuun äänikuningas, eli toistaiseksi ainoa valitsijayhdistyksen ehdokas, joka on saanut yhdessäkään maakunnassa eniten ääniä presidentinvaaleissa.

Yhteensä Korhonen, Pertti Virtanen, Eeva Kuuskoski ja Pekka Tiainen keräsivät 372 359 ääntä, eli 11,6 prosenttia ensimmäisen kierroksen äänistä.

Menneiden vaalien tulokset: Tilastokeskus.

Lue lisää:

Heikki Vuorelan kolumni: Yksikään ääni ei mene hukkaan

Tiesitkö? Suomeen valitaan presidenttiä nyt 21. kerran – poikkeusjärjestelyihin päädytty kuudesti

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Suomessa viimeinen rauhanajan teloitus oli vuonna 1825 – itsemurhaa pidettiin syntinä jo 400-luvulla

Kommentti: Harkimon ja Väyrysen manööverit kääntyivät päälaelleen

Harkimo ja Väyrynen rokottivat kokoomusta ja keskustaa – Rinne nousi paalupaikalle